Toimistotaloista joustavuutta asumiseen

Osana Euroopan ensimmäistä YIMBYcon-tapahtumaa monitaustainen ja eri-ikäisistä ihmisistä koostuva ryhmä istui alas suunnittelemaan yhdessä erilaisia yhteisöasumisen muotoja. Teema innosti ja puhe pulppusi niin, että osallistujien kannustamina kahden tunnin työpajamme laajeni luovasti kolmituntiseksi.

Lähdimme liikkeelle neljästä erilaisesta Helsingissä tuolla hetkellä vuokralla tai myynnissä olevasta tilasta, jotka voisivat sopia yhteisöasumiseen. Taustalla oli ajatus siitä, että harvalla yhteisöllä on varaa lähteä rakentamaan uutta. Samaan aikaan Helsingissä on esim. toimistotilaa yli miljoona neliömetriä tyhjillään. Tilojen ja toiminnan suunnittelun lisäksi saimme otetta myös vuokra- ja ostohinnoista juuri tällä hetkellä.

IMG_3218    IMG_3214

Työpajamme tunnelmaa entisessä Marian sairaalassa Helsingissä.

Lähtömateriaalina me työpajan vetäjät ehdotimme vanhaa töölöläisasuntoa, kerrostaloasuntoa Kontulassa, kaksikerroksista rivitaloasuntoa Maununnevassa sekä yhtä kerrosta toimistotalosta Herttoniemessä.

Toimistotaloon tarttui heti kaksi ryhmää. Tulkintamme mukaan tämä liittyy etenkin siihen, kuinka vapaasti toimistotalo on muokattavissa mitä erilaisimpiin kokeiluihin. Kuinka oman näköisensä siitä voikaan tehdä, kun kantavia väliseiniä ei juuri ole ja lähtötilanne on lähes raakatilaa?

Tilan halpuus innosti myös. Vierestä vuokrattiin samankaltaista tilaa 7e/m2/kk ja oletimme, ettei vuokrataso alueella kovin paljoa eroa. Vaikka toimistotalo sijaitsee nyt keskellä teollisuusaluetta ja lähiympäristö on ankea, alueelle nähtiin kutsuvia asumisen tulevaisuuksia, etenkin viereisten alueiden tukemana. Töölöläisasunto kiinnosti yhtä ryhmää, kaksi muuta vaihtoehtoa jäivät tällä kertaa pöydälle.

Toimistotaloon syntyi kaksi hyvin erilaista yhteisöasumisen konseptia. Yhdessä lähdettiin siitä, että henkilökohtainen tila minimoidaan ja eri tavoin jaettavaa yhteistä tilaa on kaikki muu. Toisessa taasen erilaisilla asukkailla, sinkuilla tai perheillä, on oma asunto, jossa on minimaaliset suihkut ja keittiöt, mutta sen lisäksi yhteistä jaettua tilaa. Konseptissa, jossa jokaisella on lähinnä vain oma tila nukkumiseen, jaetuiksi tiloiksi ideoitiin yhteistä sauna ja kylpy-osastoa, kattopuutarhaa nuotiopaikkoineen ja paljuineen, avointa joogatilaa, leffateatteria, riippumatto-loungea, ääneneristettyä musiikkihuonetta, mutta myös rajattavissa olevaa hiljaista tilaa. Ryhmä pohti, voisiko yhteisö majoittaa muutamia ulkopuolisia esim. AirBnB:n kautta ja saada siitä pienen tulonlähteen.

Ryhmä B koko tarkempi

Henkilökohtaisen tilan minimoivassa ratkaisussa tilaa haluttiin jakaa myös naapuruston kesken. Talon toiseen päätyyn hahmottui omalla sisäänkäynnillä oleva ulosvuokrattava tila, joka sopisi moneen, kuten vaikkapa keikkapaikaksi. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Ryhmässä, jossa lähdettiin omien pienten asuntojen rajaamisesta valtavaan toimistotilaan, yhteisöön toivottiin monenlaisia ja eri-ikäisiä jäseniä.  Monimuotoisuutta tavoiteltiin, jotta jonkun tietyn elämäntilanteen haasteet eivät kasaantuisi yhteisössä. Esimerkiksi viiden pikkulapsiperheen aikuiset eivät välttämättä voi tukea toisiaan aikataulullisesti, nuorten joukko saattaa olla kovin riehakas tai vanhukset keskenään passivoitua. Erilaisten pikkuasuntojen tarjoamisen uskottiin voivan koota yhteen näitä erilaisia ihmisiä. Samalla mietittiin, kuinka asuntojen välille saisi joustavuutta. Voisiko siinä olla jokin muuntojoustava vyöhyke, josta voisi helposti liittää pari huonetta välillä osaksi yhtä asuntoa, sitten vaikka lasten lähdettyä kotoa, osaksi toista asuntoa?

Ratkaisevana kysymyksenä toimistotalon kohdalla on, joudutaanko sen muutos asuinkäyttöön toteuttamaan uudisrakentamisen normiston puitteissa? Tällöin esim. energiatehokkuus ja laatuvaatimukset nostavat kustannukset kenties kestämättömiksi. Kaupungin rakennusvalvonnalle on mahdollista rohkeasti tulkita tämän kaltaisia tilanteita ja tukea esim. juuri Herttoniemen teollisuusalueen kaltaista ympäristöä löytämään uusia kehityssuuntiaan.

Voisiko toimiston taipumista asunnoksi kokeilla vaikkapa väliaikaisella käyttötarkoituksen muutoksella? Alueen elävöittämisen ollessa tavoitteena, voitaisiin kokeilla myös vuokrausmallia, jossa yhteisö maksaisi osan vuokrastaan järjestämällä tapahtumia, pitämällä avoimia ovia tai kunnostamalla rakennusta.

Tällöin tulisi tarkkaan sopia, mitä tapahtuu, kun kiinteistön arvo nousee sitä kunnostettaessa. Ryhmäläisillä oli kokemusta siitä, että vuokranantaja saattaa nostaa vuokraa, vaikka arvon nousuun johtaneen työn on tehnyt vuokralainen itse, omaan kotiinsa.

Tervetuloa ratkomaan näitäkin kysymyksiä ja kehittämään asumisen ratkaisuja eteenpäin kanssamme seuraavaan työpajaan, jonka järjestämme osana Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa, tiistaina 30.8. klo 18-20 Ravintola 931:ssä, Kehräsaaressa. Lisätietoa ja keskustelua täällä.

Elina Alatalo                                                                                                                                                       Johtamiskorkeakoulu, TaY