Strategisen tutkimuksen uusien ohjelmien aloitusseminaari 1.9.

Strategisen tutkimuksen neuvoston valitsemat kolmetoista konsortiota kokoontuvat yhteiseen aloitusseminaariin Helsinkiin 1.9. Konsortiot kuuluvat neljään uuteen strategisen tutkimuksen ohjelmaan, jotka ovat:

  • Kaupungistuva yhteiskunta
  • Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat
  • Turvallisuus verkottuneessa maailmassa
  • Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat

Töölöläisasunnon huonejärjestys taipuu moneen

Kaupunkien tiivistyminen kutsuu kokeilemaan uusia tapoja jakaa tilaa. Helsingissä elokuun puolivälissä järjestetty YIMBYcon (Yes In My BackYard) -tapahtuma puhuu kaupunkien tiivistämisen puolesta. Tapahtuman yksi keskeinen huoli oli urbaanien asuntojen vähyys. Kaksi DAC-tutkimushankkeen työryhmää (Enabling City ja Innovative Design) tarttuivat tiivistämisen, jakamisen ja asuntopulan teemoihin järjestämällä työpajan, jossa haimme yhteisöasumisen uusia mahdollisuuksia yhdessä kaupunkilaisten kanssa suunnittelemalla.

IMG_7012      IMG_7008

Entisen Marian sairaalan tiloissa suunnitteluun tarttui moni, jolla on omakohtaista kokemusta erilaisissa yhteisöissä asumisesta ja tilan jakamisesta.

Työpajassa suosituimmaksi suunnittelukohteeksi osoittautui raakatilamainen toimistotalo, mutta myös töölöläisasunto veti puoleensa.

Toimistotalon tapaan töölöläisasuntokin tarjoaa joustavuutta ja muuntuvaisuutta mutta toisin keinoin: siinä huoneiden pysyvä perusratkaisu sallii monenlaisia asettumisen tapoja.

Ensinäkemältä ajattelisin, että 2700 euron kuukausivuokra, parkettilattiat, takka ja huippusijainti olisivat vain harvojen onnekkaiden herkkua.  Päinvastoin, työpajassa löytyi viisi erilaista tilojen jakamisen tapaa, joissa vuokra oli kohtuullinen ja asumisessa luksusta. Onnistuneimpana ryhmä itse piti ratkaisua, jossa kaksi pariskuntaa ja kaksi sinkkua jakoivat asunnon. Tämä vaati yhden lisäsuihkun rakentamista eteiskomeroon sekä tarjoiluvälikön seinien poistamista.

2 couples 2 singles

Ratkaisussa töölöläisasunnon vuokra jakautuu kahdelle pariskunnalle huoneissa 2 ja 3 sekä 4 ja 5, kullekin 900e/kk, yhdelle sinkulle ykköshuoneessa 500 e/kk ja toiselle 6 huoneessa 400e/kk.

Ryhmä etsi töölöläisasunnolle käyttäjiä, jotka poikkeaisivat ilmiselvästä yksinasuja per huone mallista. Yhden tällaisen kiinnostavan vaihtoehdon muodostavat kaksi perhettä. Tämä vaatii melko hyvät tulot, mutta keskelle asuntoa jää joustava tilojen sarja, josta saa ovia avaamalla ja sulkemalla tarvittaessa erilaisia tiloja oleskeluun, leikkiin tai juhlaan. Arkkitehti Pia Ilonen on tunnettu töölöläisasuntojen puolestapuhuja, niiden mallilla voitaisiin tehdä uudistuotantoakin. Töölöläisasunto on mukana myös Jyrki Tarpion asuntojen joustavuutta käsittelevässä väitöskirjassa.

2 families

Olohuoneen, takkasalin ja ruokasalin muunneltava akseli tarjoaa erilaisia yksityisyyden ja jakamisen asteita kahden eri perheen välillä. Perheiden asunnot sinisellä, jatkuvasti jaettu tila oranssilla.

Lähestyimme yhteisöasumista vaihtoehtona, joka tuo asujan ulottuville jotain sellaista erityistä, mitä yksin asuessa ei saavuttaisi. Kyse voi tilasta ja seurasta, mutta kyse on myös arjen tukiverkostoista. Ajatuksena naapuriapu, kuten korttelipappana oleminen omien lastenlasten ollessa etäällä, innosti monia. Vanheneminen kumppanin kanssa kaksin puolestaan huolestutti: Mitä sitten, jos toinen sairastuu vakavasti. Entä sitten, kun jompikumpi jää yksin? Kuka istuu kahville, kenelle kertoa kuulumiset? Näistä yhteisöasumisen sosiaalisista teemoista lisää seuraavissa blogeissamme.

Työpajassamme oli mukana ihmisiä, jotka aktiivisesti etsivät yhteisöä, jonka kanssa arkeaan jakaa. Lisäksi oli heitä, joille heräsi kysymys: ”Entä jos minäkin?” Sitä voi tulla kokeilemaan kanssamme seuraavaan vastaavaan työpajaan, jonka järjestämme Ravintola 931:ssä osana Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa tiistaina 30.8. klo 18-20. Tervetuloa!

Elina Alatalo                                                                                                                                                   Johtamiskorkeakoulu, TaY

Toimistotaloista joustavuutta asumiseen

Osana Euroopan ensimmäistä YIMBYcon-tapahtumaa monitaustainen ja eri-ikäisistä ihmisistä koostuva ryhmä istui alas suunnittelemaan yhdessä erilaisia yhteisöasumisen muotoja. Teema innosti ja puhe pulppusi niin, että osallistujien kannustamina kahden tunnin työpajamme laajeni luovasti kolmituntiseksi.

Lähdimme liikkeelle neljästä erilaisesta Helsingissä tuolla hetkellä vuokralla tai myynnissä olevasta tilasta, jotka voisivat sopia yhteisöasumiseen. Taustalla oli ajatus siitä, että harvalla yhteisöllä on varaa lähteä rakentamaan uutta. Samaan aikaan Helsingissä on esim. toimistotilaa yli miljoona neliömetriä tyhjillään. Tilojen ja toiminnan suunnittelun lisäksi saimme otetta myös vuokra- ja ostohinnoista juuri tällä hetkellä.

IMG_3218    IMG_3214

Työpajamme tunnelmaa entisessä Marian sairaalassa Helsingissä.

Lähtömateriaalina me työpajan vetäjät ehdotimme vanhaa töölöläisasuntoa, kerrostaloasuntoa Kontulassa, kaksikerroksista rivitaloasuntoa Maununnevassa sekä yhtä kerrosta toimistotalosta Herttoniemessä.

Toimistotaloon tarttui heti kaksi ryhmää. Tulkintamme mukaan tämä liittyy etenkin siihen, kuinka vapaasti toimistotalo on muokattavissa mitä erilaisimpiin kokeiluihin. Kuinka oman näköisensä siitä voikaan tehdä, kun kantavia väliseiniä ei juuri ole ja lähtötilanne on lähes raakatilaa?

Tilan halpuus innosti myös. Vierestä vuokrattiin samankaltaista tilaa 7e/m2/kk ja oletimme, ettei vuokrataso alueella kovin paljoa eroa. Vaikka toimistotalo sijaitsee nyt keskellä teollisuusaluetta ja lähiympäristö on ankea, alueelle nähtiin kutsuvia asumisen tulevaisuuksia, etenkin viereisten alueiden tukemana. Töölöläisasunto kiinnosti yhtä ryhmää, kaksi muuta vaihtoehtoa jäivät tällä kertaa pöydälle.

Toimistotaloon syntyi kaksi hyvin erilaista yhteisöasumisen konseptia. Yhdessä lähdettiin siitä, että henkilökohtainen tila minimoidaan ja eri tavoin jaettavaa yhteistä tilaa on kaikki muu. Toisessa taasen erilaisilla asukkailla, sinkuilla tai perheillä, on oma asunto, jossa on minimaaliset suihkut ja keittiöt, mutta sen lisäksi yhteistä jaettua tilaa. Konseptissa, jossa jokaisella on lähinnä vain oma tila nukkumiseen, jaetuiksi tiloiksi ideoitiin yhteistä sauna ja kylpy-osastoa, kattopuutarhaa nuotiopaikkoineen ja paljuineen, avointa joogatilaa, leffateatteria, riippumatto-loungea, ääneneristettyä musiikkihuonetta, mutta myös rajattavissa olevaa hiljaista tilaa. Ryhmä pohti, voisiko yhteisö majoittaa muutamia ulkopuolisia esim. AirBnB:n kautta ja saada siitä pienen tulonlähteen.

Ryhmä B koko tarkempi

Henkilökohtaisen tilan minimoivassa ratkaisussa tilaa haluttiin jakaa myös naapuruston kesken. Talon toiseen päätyyn hahmottui omalla sisäänkäynnillä oleva ulosvuokrattava tila, joka sopisi moneen, kuten vaikkapa keikkapaikaksi. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Ryhmässä, jossa lähdettiin omien pienten asuntojen rajaamisesta valtavaan toimistotilaan, yhteisöön toivottiin monenlaisia ja eri-ikäisiä jäseniä.  Monimuotoisuutta tavoiteltiin, jotta jonkun tietyn elämäntilanteen haasteet eivät kasaantuisi yhteisössä. Esimerkiksi viiden pikkulapsiperheen aikuiset eivät välttämättä voi tukea toisiaan aikataulullisesti, nuorten joukko saattaa olla kovin riehakas tai vanhukset keskenään passivoitua. Erilaisten pikkuasuntojen tarjoamisen uskottiin voivan koota yhteen näitä erilaisia ihmisiä. Samalla mietittiin, kuinka asuntojen välille saisi joustavuutta. Voisiko siinä olla jokin muuntojoustava vyöhyke, josta voisi helposti liittää pari huonetta välillä osaksi yhtä asuntoa, sitten vaikka lasten lähdettyä kotoa, osaksi toista asuntoa?

Ratkaisevana kysymyksenä toimistotalon kohdalla on, joudutaanko sen muutos asuinkäyttöön toteuttamaan uudisrakentamisen normiston puitteissa? Tällöin esim. energiatehokkuus ja laatuvaatimukset nostavat kustannukset kenties kestämättömiksi. Kaupungin rakennusvalvonnalle on mahdollista rohkeasti tulkita tämän kaltaisia tilanteita ja tukea esim. juuri Herttoniemen teollisuusalueen kaltaista ympäristöä löytämään uusia kehityssuuntiaan.

Voisiko toimiston taipumista asunnoksi kokeilla vaikkapa väliaikaisella käyttötarkoituksen muutoksella? Alueen elävöittämisen ollessa tavoitteena, voitaisiin kokeilla myös vuokrausmallia, jossa yhteisö maksaisi osan vuokrastaan järjestämällä tapahtumia, pitämällä avoimia ovia tai kunnostamalla rakennusta.

Tällöin tulisi tarkkaan sopia, mitä tapahtuu, kun kiinteistön arvo nousee sitä kunnostettaessa. Ryhmäläisillä oli kokemusta siitä, että vuokranantaja saattaa nostaa vuokraa, vaikka arvon nousuun johtaneen työn on tehnyt vuokralainen itse, omaan kotiinsa.

Tervetuloa ratkomaan näitäkin kysymyksiä ja kehittämään asumisen ratkaisuja eteenpäin kanssamme seuraavaan työpajaan, jonka järjestämme osana Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa, tiistaina 30.8. klo 18-20 Ravintola 931:ssä, Kehräsaaressa. Lisätietoa ja keskustelua täällä.

Elina Alatalo                                                                                                                                                       Johtamiskorkeakoulu, TaY

 

YIMBYcon vauhdittaa kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä

Aktiiviset kaupunkilaiset paitsi muokkaavat kaupunkia fyysisesti myös organisoivat jatkuvia kanavia osaamisen ja ideoiden vaihtoon kansainvälisestikin. YIMBYcon-tapahtuma 11.-14.8.2016 Helsingissä toi Yes in My Backyard -henkisiä kaupunkisuunnitteluaktiiveja laajasti yhteen tiettävästi ensimmäistä kertaa Euroopassa. Tapahtuman järjesti joukko mm. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä toimivia aktiiveja. Yhtenä innoittajana oli kesäkuussa 2016 Coloradon Boulderissa kesäkuussa järjestetty YIMBY-väen ensimmäisenä kansainvälisenä konferenssina esitelty YIMBY 2016.

”Epäkonferenssina” eli osallistujavetoisesti rakennettu YIMBYcon sisälsi toimintaa fuckups-kokemustenvaihtoillanvietosta yhteissuunnittelupajoihin, kaupunkiretkeilyihin ja keskustelujen jatkoon Flow Talksissa. Keskusteluja inspiroivat alustuspuheenvuoroilla mm. From Rurban to Urban -blogistaan  tunnettu kaupunkiaktivisti Timo Hämäläinen, kaupunkiaktivisti-poliitikko Otso Kivekäs ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki. Itse toin keskusteluainekseksi hahmotusta kaupunkiaktivismien noususta systeemitason ilmiönä.

20160812_123709a

Heikki Mäntymäki kertoi kokemuksia tiedonhankinnasta Helsingin yleiskaavaa varten Helsinki 2050 -karttakyselyllä. Yksi kaupunkien tapa tukea kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä on julkaista aineistoja avoimena datana materiaaliksi sovelluskehittäjäaktiiveille, kuten yleiskaavakyselyn aineistollekin tehtiin.

Osallistujia puhutti omaehtoisen kansalaistoiminnan ja kaupunkiorganisaation suhde. Erään osallistujan tuntuma oli, että aktivismien suomalainen erityispiirre on suuntautuminen usein toimintaan hallinnon kanssa pikemminkin kuin siitä erillään. Esimerkiksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyö on jo lähellä kumppanuutta. Toivottiin vertailevaa tutkimustietoa erilaisten aktivismien piirteistä eri konteksteissa Suomessa ja muualla. Vertailu voisi ottaa vauhtia Ketterä kaupunki – Dwellers in Agile Cities -hankkeessa meneillään olevasta lupaavien yhteistyömallien ja suunnitteluratkaisujen kartoituksesta.

IMG_3214a

YIMBYconissa yhteissuunniteltiin mm. tilojen saamista tehokkaampaan ja asukkaiden tarpeisiin herkästi mukautuvaan käyttöön. Tehostamisen varaa on, esimeriksi jo Helsingissä on yli miljoona m2 tyhjää toimitilaa ja kehittämiskelpoisia asuntojakin runsaasti. Viimeisimmät tutkimustulokset myös osoittavat asuntopolitiikan ongelmia ja keskusta-asumisen kallistumista.

Ratkaisuja näihin ongelmiin haettiin osaltaan Ketterä kaupunki -hankkeen järjestämässä työpajassa, jossa suunniteltiin mm. Herttoniemen teollisuusalueella parhaillaan myynnissä olevaa toimistokerrosta. Sinne kehiteltiin esim. perhekoon mukaan muunneltavia asuntoja, monitoimisia yhteiskeittiö-, illanvietto-, leikki-, ja kuntoilutiloja, kattopuutarhaa sekä yhdessä tilattavia palveluita ja erilaisia naapuriavun muotoja (yhteenveto työpajasta tulossa pian!). Vastaava yhteissuunnittelutyöpaja järjestetään 30.8.2016 Tampereella, tervetuloa mukaan!

IMG_3230ajpg

YIMBYcon on tarkoitus järjestää jatkossa Helsingissä vuosittain. Kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneille tapahtuma tuo mahdollisuuksia ottaa vauhtiaskelia kaupunkien kehittämisessä omannäköisiksi. Helsingille se on myös valtti maineen rakentamisessa YIMBY-kaupunkina. Ensi vuodeksi on ideoitu mm. tutkijoita käytännön toimijoiden avuksi tuovaa sessiota ja paneutumista viranhaltija-aktivistien toimintaan.

Millaista ohjelmaa itse haluaisit ensi vuodeksi? Miten YIMBYcon voisi parhaiten palvella kaupunkien kehittämistä ketteriksi erilaisten kaupunkilaisten kannalta? Kerro meille vaikka kommenttikentässä alla,  Twitterissä @agile_dwellers, #agilecity #ketteräkaupunki #yimbycon tai YIMBY International -Facebook-ryhmässä!

Maija Faehnle
Johtamiskorkeakoulu, TaY & Suomen ympäristökeskus

 

 

 

 

 

Asutaan yhdessä! -työpaja Tampereen Design- ja Arkkitehtuuriviikolla 30.8.

DAC-hanke järjestää Asutaan yhdessä! -työpajan osana Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa.

Työpaja pidetään Ravintola 931:ssä Kehräsaaressa tiistaina 30.8. klo 18-20 (tarvittaessa voidaan jatkaa myöhempäänkin).

Työpajassa tartumme neljään tamperelaiseen tällä hetkellä myynnissä tai vuokralla olevaan asuntoon ja suunnittelemme yhdessä, kuinka niihin voisi toteuttaa joustavia ja monimuotoisia yhdessä asumisen ratkaisuja.

Tunnistatko ajatuksen: Asuisin mielelläni yhdessä useamman ihmisen kanssa, jos… jos mitä? Millaisia tilallisia ja toiminnallisia ratkaisuja yhteisöasumisesta puuttuu? Mikä toimii, mikä ei?

Haluamme kannustaa ajattelemaan yhteisöasumista rohkeasti. Asumisen tarpeemme yksilöllistyvät. Millaista tilallista luksusta ja erityisratkaisuja jakamisen kautta voisi saavuttaa? Ehkä voisi vuokrata historiallisen rakennuksen, jollaiseen yksittäisellä perheellä ei olisi varaa. Tehdä ravintolatasoisen keittiön?

Kaupungeissamme on myös asukasryhmiä, joilla on erityisiä tarpeita. Millaista hyvinvointia ja arkista tukea yhdessä asuminen voisi tuoda, etenkin jos eri elämäntilanteessa olevat ihmiset sekoittuvat? Aktiivisia vanhuksia, integroituvia maahanmuuttajia, nuoria osana korttelin toimintaa, vapaa-aikaa ruuhkavuosien vanhemmille? Soittotunteja, uusia reseptejä, lastenvahteja?

Elämäntilanteemme muuttuvat jatkuvasti. Joten joustavat ratkaisut yhteisöasumisessa, siinäkö menestyksen avaimet?

Ja tärkeimpänä: kuinka tehdä se itse? Millaiset olemassa olevat rakennukset sopivat erityisen hyvin yhteisöasumiseen? Kovinkaan monelle yhteisölle kun ei ole mahdollista lähteä rakentamaan uutta ja toisaalta esim. toimistoja on tyhjillään.

Mitä tukiverkostoja ja ohjepankkeja yhteisöasujille on? Toisaalta mitkä käytännöt yhteiskunnassa vaikeuttavat yhdessä asumista? Käytännön vinkkien vaihtoa!

Työpajan lomassa näistä aiheista voi keskustella yhteisöissä asuvien, uusia yhteisöjä perustavien, yhteisöasuntoja suunnittelevien ja tätä kenttää tutkivien kanssa.

t. DAC-ryhmä

Tapahtuma on osa Tampereen Design- ja Arkkitehtuuriviikkoa

 

Kaupunkien tulevaisuus on jo täällä

Vierailimme kesäkuussa Amsterdamissa ja Rotterdamissa kolmessa eri kaupunkikehittämiseen keskittyvässä kohteessa. Kaikissa kohteissa päällemme vyörytettiin roppakaupalla ennakkoluulotonta näkemystä kaupunkikehityksestä. Vierailimme ensin Rotterdamin IABR arkkitehtuuribiennaalissa THE NEXT ECONOMY, jonka oli tänä vuonna koonnut hollantilainen pitkän linjan ympäristöpolitiikan tutkija ja nykyinen Utrechtin yliopiston professori (professor of Urban Futures), Maarten Hajer yhdessä tiiminsä kanssa.
.
20160601_202156  WP_20160601_099

Rotterdamin arkkitehtuuribiennaali Kop van Zuid’n kaupunginosassa järjestettiin entisessä kahvipaahtimossa.
.

Rotterdam vahvisti sen, mitä olemme DAC-hankkeessa pohtineet: kestävät tulevaisuuden kaupungit panostavat julkiseen tilaan, sosiaalisiin suhteisiin ja joukkoistamiseen sekä ympäristönäkökulmasta järkeviin rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuihin. Biennaali julisti heti sisääntuloaulassa: THE FUTURE IS ALREADY HERE. Heikot signaalit muuttuvat trendeiksi ja toiset niistä kiihdyttävät megatrendeiksi. Pysymmekö tässä kehityksessä mukana?

Näyttelyssä esiteltiin runsas kirjo kaupunkikehityksen mahdollisuuksista ympäri maailmaa.

Esimerkit kertoivat eri mittakaavoissa tarinaa siitä, miten toimiva kaupunki rakentuu puhtaan energian, kiertotalouden ja resurssiviisauden varaan.

Kaupungeissa risteävät paikalliset ja monikulttuuriset käytännöt, globaali talous ja yhdessä tekeminen. Maarten Hajerin mukaan emme tarvitse älykkäitä kaupunkeja, vaan älykästä urbanismia. Tällä hän tarkoitti globaalia urbanismia, joka auttaa yhdistämään erilaisia paikallisia ruohonjuuritason kokeiluja maailmanlaajuisesti ja näin nopeuttamaan älykkäiden ratkaisujen leviämistä. Hajerin näkemyksen mukaan kaupunkien tulevaisuutta suunnitellaan monin paikoin aivan liian perinteisin keinoin, asiantuntija- ja instituutiovetoisesti, jolloin kaupunkilaiset jäävät omien ideoidensa kanssa yksin.

Amsterdamissa lähdimme tutustumaan De Ceuvelin alueeseen kaupungin pohjoisosassa. De Ceuvel vakuutti meidät – kiertotalous, resurssiviisaus ja yhdessä luominen todella voivat tehdä hylätyistä kaupunginosista eläväisiä. Kuten tekijät itse mainostavat, De Ceuvel on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimmista kestävän urbanismin kokeiluista, (alustoista voisi myös joku sanoa). Tämä pahoin saastunut maa-alue on ollut aiemmin teollisuuden ja satamaliikenteen käytössä. Nyt maalla porskuttavat 14 laivaa ja kahvila, joista jokaisessa harjoitetaan Hajerin kaipaamaa älykästä urbanismia.
.
WP_20160602_018  20160602_164017

De Ceuvel Amsterdamissa on alusta erilaisille kiertotalouden ja joustavan arkkitehtuurin kokeiluille.
.

Amsterdamin kaupunki antoi alueen yhdellä eurolla tilan kehittämisestä kiinnostuneille kaupunkilaisille vuokralle kymmeneksi vuodeksi. Sen lisäksi he saivat starttirahaa toiminnan käynnistämiseen. Joustavaa toimintaa Amsterdamilta! Laivoissa on eri alojen työtiloja, niissä toteutetaan tapahtumia, kulttuuritoimintaa, kaupunkiviljelyä ja kiertotaloutta. Myös vierailijoiden jätökset kierrätetään takaisin viljelyskasveille. De Ceuvelin kahvila sijaitsi alueen keskellä ja sitä ympäröivät terassit. Pöydissä tehtiin töitä läppäreillä, istuttiin kaveriporukalla kahvilla tai juotiin paikallisen panimon olutta. Näitä kokeilevan urbanismin tiloja ja lippulaivoja kaivataan kipeästi myös Suomeen.

Päätimme Hollannin vierailun Amsterdamin FABCITY-tapahtumaan, joiden anti kruunasi matkamme. FABCITY oli messujen kaltainen kolmen kuukauden mittainen alusta urbaaneille kokeilijoille ja kehittelijöille Amsterdamin Java-saarella. Mukana oli eri alojen ammattilaisia, opiskelijoita, lapsia, lyhyesti sanottuna kaikenikäisiä kestävästä urbaanista tulevaisuudesta kiinnostuneita kaupunkilaisia.

Asumiseen, työskentelyyn ja kaupungissa liikkumiseen liittyvät kokeilut olivat kekseliäitä, kiertotaloutta korostavia ja häpeilemättömiä!

Jälleen kerran, mistään näpertelystä ei ollut kyse, vaan erilaisista talotyypeistä, kestävästä rakentamisesta, jätteiden kierrätysratkaisuista, viljelykäytännöistä (mm. kattoviljely), sadevesijärjestelmistä, sähköautoista, aurinko- ja tuulivoimasta. Monet ideat oli myös muotoiltu kunnianhimoisesti. Nämä hankkeet olivat ottaneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen vakavasti ja jokainen ideoi ratkaisuja kestävään urbaaniin tulevaisuuteen.
.
WP_20160603_053  WP_20160603_033

Amsterdamin FABCITY oli kolmen kuukauden mittainen väliaikaisalusta urbaaneille kokeiluille kesällä 2016.
.

DAC-hankkeessa on tarkoitus edesauttaa vastaavanlaisen älykkään urbanismin jalkautumista Suomeen. Kaikissa näkemissämme kohteissa yhteistyössä toimivat kaupungit, yritykset, yliopistot, tutkijat ja kaupunkilaiset. Projekteista hehkui into ja innostus muutokseen, kokeiluihin ja notkeaan urbaaniin yhteiskuntaan jossa hyvät ideat lähtevät monistumaan eri paikkakunnille.  Tätä lisää!

Helena Leino & Markus Laine
Johtamiskorkeakoulu, TaY
.

20160601_144504

Yhteisöasumisen työpaja 13.8.2016

DAC järjestää yhteisöasumisen työpajan lauantaina 13.8. osana Helsingissä pidettävää kansainvälistä YIMBYcon -tapahtumaa. YIMBYcon (Yes In My BackYard) tuo yhteen monet eri kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneet toimijat.

TERVETULOA MEIDÄN KOTIIN!
SUUNNITTELUTYÖPAJA YHDESSÄ ASUMISESTA

Kaupunkien tiivistyminen rohkaisee jakamaan tilaa uusilla tavoilla ja tämä pätee myös henkilökohtaiseen tilaamme, kotiin. Tunnistatko ajatuksen: Asuisin mielelläni yhdessä useamman ihmisen kanssa, jos… jos mitä? Millaisia tilallisia ja toiminnallisia ratkaisuja yhteisöasumisesta puuttuu? Mikä toimii, mikä ei?

Tule ja muokkaa eteenpäin jaetuiksi kodeiksi asuntoja, joita olemme valinneet ennalta innostaviksi pohjiksi! Eli SUUNNITTELE OMA YHTEISÖASUMISEN UNELMASI todellisiin kohteisiin Helsingissä, jotka ovat tällä hetkellä vuokrattavissa tai myynnissä. Kovinkaan monelle yhteisölle ei ole mahdollista lähteä rakentamaan uutta. Nyt kokeilemme yhdessä, kuinka olemassa olevat tyypillisimmät asunnot tai rakennukset taipuvat erilaisille ryhmille ja erilaisiin tarpeisiin.

Haluamme kannustaa ajattelemaan yhteisöasumista uusiksi. Asumisen tarpeemme yksilöllistyvät. Millaista tilallista luksusta ja erityisratkaisuja jakamisen kautta voitaisiin saavuttaa? Ehkä joukko voisi vuokrata historiallisen rakennuksen, jollaiseen yksittäisellä perheellä ei olisi varaa. Tehdä vaikkapa ravintolatasoisen keittiön?

Kaupungeissamme on myös asukasryhmiä, joilla on erityisiä tarpeita. Millaista hyvinvointia ja arkista tukea yhdessä asuminen voisi tuoda, etenkin jos eritaustaiset ihmiset sekoittuvat? Tukea aktiiviseen vanhuuteen, maahanmuuttajien integroitumiseen, nuorten aktivoimiseen osaksi korttelin toimintaa, ruuhkavuosivanhempien vapaa-aikaan? Millaisia palveluita ja jakamista — soittotunteja, uusia reseptejä, lastenvahteja?

Elämäntilanteemme muuttuvat jatkuvasti. Ovatko joustavat ratkaisut yhteisöasumisessa menestyksen avaimet?

Ja tärkeimpänä: kuinka tehdä se itse? Millaiset vanhat asunnot sopivat erityisen hyvin yhteisöasumiseen? Mitä tukiverkostoja ja ohjepankkeja yhteisöasujille on? Toisaalta mitkä käytännöt yhteiskunnassa vaikeuttavat yhdessä asumista? Vaihdetaan vinkkejä!

Työpajan lomassa näistä aiheista voi keskustella yhteisöissä asuvien, uusia yhteisöjä perustavien, yhteisöasuntoja suunnittelevien ja tätä kenttää tutkivien kanssa.

Osanottajien mukaan soveltaen työpajaa pidetään sekä englanniksi, että suomeksi.

DAC Seinäjoen asuntomessuilla 2.8.2016

DAC vieraili Seinäjoen asuntomessuilla 2.8.2016, jossa tutustuimme mm. Mäihä-puukerrostaloon, jonka pääsuunnittelijana on toiminut DAC-osahankkeen Innovative design vetäjä Markku Hedman. DAC:sta myös arkkitehti Sini Saarimaa on osallistunut Mäihän suunniteluun.

DAC-tiimi piti kiinnostavana ja muusta messutarjonnasta poikkevana massiivipuista kaupunkipientaloa Kotolaa.