Kiinteä vesimaksu ‒ maan tapa

Vuoden 2011 jälkeen kaikista uusista asunnoista on lain mukaan täytynyt löytyä huoneistokohtainen vesimittari, jolla mitataan asukkaiden vedenkulutusta.

verto-3544Putkistosaneerausten yhteydessä huoneistokohtainen mittaus on ollut pakollista vuodesta 2013 lähtien. Tietoa veden kulutuksesta ei kuitenkaan ole tarvinnut raportoida tai ylipäänsä käyttää mihinkään, esimerkiksi vedenkulutuksen vähentämistarkoituksiin.

Mitäpäs sillä vedenkulutustiedolla tekeekään, jos kuukausittain yhtiövastikkeen kanssa tulee maksettavaksi kiinteä vesimaksu. Se ei muutu, vaikka kuinka pihistäisi vettä. Eikä kysymys ole pelkästään veden kulutuksesta; viidesosa rakennusten energiankulutuksesta menee lämpimän veden tuottamiseen. Vedenkulutus on siis myös energiankulutusta.

Joissakin, tosin harvoissa, taloyhtiöissä on vedenkulutusmittausten keräämien tietojen hyödyntämisen tehostamiseksi siirrytty laskuttamaan vettä kulutustietojen mukaisesti. Lähes välittömästi, kun henkilökohtainen vedenkulutus on ruvennut vaikuttamaan lompakkoon, on vedenkulutus laskenut merkittävästi.

Sähkön osaltahan kulutukseen perustuva laskutus on pitkään ollut maan tapa. Sen sijaan puhtaan veden osalta maan tapa on yleensä kiinteä kuukausilaskutus.

Puhdas vesi ei ole Suomessa yleisesti niukka resurssi verrattuna moniin maihin, joissa makeaa vettä ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Ehkä siksi onkin ollut kulttuurisesti hyväksyttävää, että veden kulutusta ei seurata niin tarkasti kuin esimerkiksi juuri sähkön kulutusta. Käytettävissä olevat luonnonvesivarat eivät kuitenkaan ole Suomessakaan itsestäänselvyys.

Onkin hämmentävää käydä puhdistuslaitoksella, jossa järvivettä puhdistetaan juomakelpoiseksi; se on kuitenkin aikamoinen prosessi, jossa kuluu kemikaaleja, energiaa ja allastilaa. Eikä puhdas vesi pohjavesistäkään ilmaiseksi putkistoon välity. Puhdas vesikin on siis prosessoitua vettä, jota ei ole hyvä tuhlata, ei Suomessakaan.

verto-01kulutus

Dwellers in Agile Cities -hankkeessa pyrimme muun muassa selvittämään kuinka veden kulutustietojen avulla saisimme aktivoitua asukkaita säästämään vettä ja energiaa osana tulevaisuuden kestävien kaupunkien ratkaisuja. Keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut miten muuttaa maan tapa laskuttaa vesi kiinteällä vesimaksulla kulutusperustaiseksi laskutukseksi? Lakimuutoksesta huolimatta tilanne ei ole juuri muuttunut. Osansa tähän on siinä, että lain kirjaimen täyttämiseen riittää se, että vedelle on jonkinlaiset asuntokohtaiset mittarit huolimatta siitä, millainen niiden elinkaari on tai miten niistä saatavaa tietoa voitaisiin parhaiten hyödyntää.

Asenteet ovat selvästi keskeinen este muutokseen. Kaikkein suurin este lienee monissa taloyhtiössä yhtiöjärjestykseen kirjoitettu veden laskutuksen kiinteä käytäntö. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen saattaa vaatia pitkän prosessin taloyhtiössä.

Olisiko ketteristä kokeiluista maan tavan muuttajaksi? Hämeenlinnassa on suunnitteilla opiskelijatalo, johon kaavaillaan kiinteätä sähkömaksua ja vesi laskutettaisiin kulutustietojen mukaan. Järkyttävän radikaalia!

Nina Wessberg, VTT  &  Juha Peltomaa, Suomen ympäristökeskus 

Kuvat Vercon Oy