Yhteiskunnalliset yritykset ketterinä toimijoina

Vierailin loppuvuodesta 2016 Manchesterissa tutustumassa yhteiskunnallisiin yrityksiin. Erityisen tutuiksi tulivat hienoa työtä tekevät The BigLife Group ja Social adVentures. Ne tuottavat monenlaisia palveluita erilaisille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille.

Manchester kärsii erilaisista sosiaalisista ongelmista, kuten työttömyydestä, ja siksi se saa maksamansa verot monikertaisesti takaisin julkisena tukena. Tästä syystä Manchesterista on tehty uusien ideoiden kokeilulaboratorio Iso-Britanniassa. Muun muassa yhteiskunnallisia yrityksiä on paljon. Yhä useammin erilaiset palvelut tuottaa yhteiskunnallinen yritys eikä esimerkiksi julkinen National Health Service (NHS) tai yksityinen yritys. Manchesterissa, kuten yleensäkin Iso-Britanniassa, julkinen sektori on todella pieni ja yhä pienenevä.

Voidaan kysyä kannattaako Iso-Britanniasta ottaa mallia pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. On kuitenkin niin, että myös Suomessa julkisten palveluiden yksityistäminen tulee yleistymään. Suomi kulkee tässä Iso-Britannian perässä. Sote-uudistuksen myötä myös Suomessa palveluita tullaan yksityistämään ja niin sanottua valinnanvapautta lisäämään.

Valinnanvapauden riski on se, että raha valuu usein monikansallisille yrityksille ja pahimmillaan veroparatiiseihin. Tähän yhtenä ratkaisuna voisivat toimia yhteiskunnalliset yritykset.

Suomessa on useita yhteiskunnallisia yrityksiä. Lisäksi on olemassa Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö Arvo. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan yhteiskunnallisten yritysten asemaa Suomessa helpottaa se, että olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös niiden hyödynnettävissä. Silti yhteiskunnallisten yritysten asemaa tulisi helpottaa esimerkiksi julkisten hankintojen hankintakriteerien osalta.

 

Matkallani tein havaintoja ja kuulemani perusteella hahmottelin seuraavat viisi ulottuvuutta, jotka tekevät yhteiskunnallisista yrityksistä erityisen hyödyllisiä ja ketteriä toimijoita.

Talous. Yhteiskunnallisten yritysten perusidea on se, että voitto sijoitetaan takaisin yrityksen toimintaan, jolloin raha jää hyödyttämään paikallisia ihmisiä eikä karkaa veroparatiiseihin. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset Iso-Britanniassa ovat kehittäneet innovatiivisia tapoja hankkia rahoitusta.

Kokonaisvaltaisuus ja joustavuus. Yhteiskunnallisessa yrityksessä ihmisiä ei palvella sektoroituneesti tai siiloutuneesti ongelma kerrallaan, kuten usein julkisella puolella vaan heitä palvellaan kokonaisuutena. Kun ihminen hakee apua vaikkapa masennukseen, häntä voidaankin auttaa ensin asumisolojen suhteen. Tämä voi olla masennuksen lieventymisen kannalta olennaista. Ihmisen huomioiminen kokonaisuutena mahdollistaa se, että organisaatio on joustava ja matala. Esimerkiksi säännöt voidaan luoda usein itse pienessä ryhmässä. Tästä johtuen myös työntekijät voivat vaikuttaa enemmän työhönsä ja tehdä sitä kokonaisvaltaisemmin. Sen myötä myös sairauspoissaoloja on vähemmän ja työntekijät vaihtavat harvemmin työpaikkaa kuin julkiselle puolella.

Paikallistietämys ja kokemusasiantuntijuus. Manchesterissa yhteiskunnallisissa yrityksissä koulutetaan niin sanottuja valmentajia paikallisten asukkaiden keskuudesta. Heidän tehtävänsä on osallistua aktiivisesti asuinalueen tapahtumiin, neuvotella ja neuvoa ihmisiä sekä ohjata avun piiriin sitä eniten tarvitsevia. Valmentajaksi pääsemiseksi tärkeintä ei ole muodollinen koulutus vaan paikallistietämys ja vuorovaikutustaidot. Valmentajille järjestetään valintakoe, joka sisältää muun muassa erilaisia vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi itse organisaatioissa avainasemissa työskentelee ihmisiä, joilla on kokemusta erilaisista ongelmista, joissa yhteiskunnalliset yritykset auttavat asiakkaitaan. Rekrytoinnissa voidaan muiden taitojen ja työkokemusten lisäksi arvostaa henkilökohtaista kokemusta erimerkiksi mielenterveysongelmista. Yhteiskunnallisista yrityksistä puhuttaessa tulee erottaa ne sosiaalisista yrityksistä. Suomessa sosiaalisilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden keskeisin tarkoitus on työllistää vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä ja tarjota heille reittejä työelämään. Yhteiskunnallisissa yrityksissä voidaan toimia rekrytoinnin suhteen kuten sosiaalisissa yrityksissä (palkata kuntoutujia jne.), mutta toiminnan päätavoite on laajemman sosiaalisen arvon tuottaminen.

Mitattavuus. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yrityksiä ja niiden toiminnan on oltava kannattavaa. Ne eivät ole niin sanotusti ”too big to fail” kuten julkisen sektorin toimijat, jotka eivät voi mennä konkurssiin. Siksi toimintaa ja tuloksia on mitattava. Mittarit eivät ole kuitenkaan vain taloudellisia vaan myös sosiaalista arvoa pyritään arvioimaan ja laskemaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että sosiaalisten tulosten pitkän aikavälin vaikutuksia pyritään arvioimaan rahassa tai että talouden lisäksi mitataan ihmisten kuntoutumista, esimerkiksi mielialan nousua tai ylipainon vähenemistä. Lisäksi mittareihin voidaan lisätä laadullisia osia, kuten tarinoita.

Innovatiivisuus. Yhteiskunnallisten yritysten on jatkuvasti kehityttävä, mikä vaatii innovatiivisuutta. Innovaation käsite on peräisin taloustieteestä, jossa se on tarkoittanut uutta teknistä ratkaisua, joka tuottaa markkinoilla voittoa yksityisille toimijoille. Tämän sijaan yhteiskunnalliset yritykset luovat sosiaalisia innovaatioita. Sosiaalinen innovaatio on uudenlainen, kekseliäs ja toimiva idea, joka tuottaa yksityisen tuoton sijaan sosiaalista arvoa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat jo itsessään sosiaalisia innovaatioita, mutta ne myös tuottavat sosiaalisia innovaatioita.

Yhteiskunnallisten yritysten aseman parantaminen ja määrän kasvattaminen voisi olla yksi ratkaisu Sote-uudistuksen haasteisiin.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät ole uhka julkiselle sektorille, jos joka tapauksessa palveluita yksityistetään. Ne ovat vaihtoehto julkisen ja yksityisen välillä ja parhaimmillaan yhdistävät molempien hyviä puolia.

Jarkko Salminen                                                                                                                                       Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, TaY  

(Kuvat Jarkko Salminen)

Tilannekuvaraportti 2016 – Ketterä kaupunki: kansalaisen sujuva arki ja elämisen kokeileva moninaisuus

Kaikki Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmien konsortiot ovat sitoutuneet kartoittamaan hankkeensa kansainvälisen toimintaympäristön tiedontason ja julkaisemaan tilannekuvaraportin. 

Dwellers in Agile Cities -hankkeen Ketterä kaupunki: kansalaisen sujuva arki ja elämisen kokeileva moninaisuus -tilannekuvaraportti 2016 on julkaistu ja luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Tilannekuvaraportissa käsitellään kaupungistumista ja ongelmia, joihin Dwellers in Agile Cities -hankkeessa haetaan ratkaisuja. Raportissa tuodaan esiin myös keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi, joten siitä saa myös hyvän käsityksen hankkeen tavoitteista ja osahankkeiden toiminnasta. Kannattaa siis tutustua!

 

Onnellisten ihmisten kaupunki

Kolumbian Bogota ei ole ensimmäisenä mielessä, kun kysytään esikuvaa onnellisesta ja turvallisesta kaupungista. Bogotassa asuu yli 7,5 miljoonaa asukasta ja se on kuuluisa pikemminkin väkivaltaan, huumekauppaan, liikenneongelmiin ja ilmansaasteisiin liittyvillä uutisotsikoillaan. Bogota on kuitenkin hyvin kiinnostava esimerkki. Lue Helena Leinon blogista Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen sivuilla, miten!

Kuulumisia ikäystävällisestä Manchesterista!

Vierailin marraskuussa Manchesterissa ASUVA- hankkeen tutkijoiden kanssa. Tutustuimme matkan aikana Age- Friendly Manchester– työhön, sekä palvelutalo Fiona Gardensiin, joka tarjoaa tuettua itsenäistä asumista vanhuksille. Iloksemme pääsimme myös ohimennen ihastelemaan Manchesterin tunnelmallisia joulumarkkinoita, jotka olivat juuri auenneet Albert Squarella.

Manchester on kuulunut vuodesta 2010 lähtien ensimmäisten kaupunkien joukossa Maailman terveysjärjestön WHO:n Age- Friendly Cities- verkostoon. Taustalla on useiden vuosien ikäystävällinen kaupunkikehittäminen, jonka lähtökohtana on ollut näkemys ikäihmisistä aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus kaupunkiin ja sen kehittämiseen. Matkan aikana tapasimme muun muassa Age-Friendly Manchester- työryhmään kuuluvia kaupungin virkamiehiä ja kaksi ikääntynyttä kaupunkiaktiivia, Elainen ja Derekin, joiden tarinat voit lukea täältä.

manchester_joulumarkkinat

Age-Friendly Manchester– työssä on kyse kaupungin asukaslähtöisestä yhteiskehittämisestä ikäystävälliseksi eri toimijoiden ja kaupungin asukkaiden kesken. Mukana on julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää ikäystävällisiä naapurustoja, joissa on pyritty luomaan ja tukemaan paikallisia naapurustoverkostoja. Derek esimerkiksi kertoo käyvänsä säännöllisesti järjestettävillä aamukahveilla naapurustossaan Old Moatissa. Aamukahveilla jutellaan muun muassa tulevista tapahtumista, ja siitä miten naapurustoa voisi edelleen kehittää ikäystävällisemmäksi.

Paikallisten verkostojen kautta ikäihmisillä on mahdollisuus olla mukana alueen kehittämisessä, ja olla osana paikallista yhteisöä erilaisten aktiviteettien ja projektien kautta.

Lisäksi Manchesterissa kokoontuu kahdesti vuodessa ikäihmisten foorumi (Older People’s Forum), jossa ikäihmisillä on mahdollisuus tuoda näkemyksiään kaupunkikehittämisestä esiin päätöksentekijöille. Foorumilla kokoontuu noin 100 henkeä, mukaan lukien ikäihmisiä, virkamiehiä ja kaupunginvaltuutettuja. Manchesterissa on myös vuodesta 2004 lähtien toiminut ikäihmisten lautakunta (The Age-Friendly Manchester Older People’s Board), joka tapaa kuuden viikon välein.

Ikäihmisten lautakunta antaa säännöllisesti neuvoa muun muassa kaupungin hallinnolle ja National Health Service:lle (julkinen terveydenhuoltojärjestelmä). Lautakunta koostuu 20 jäsenestä ja sen puheenjohtajana toimii parhaillaan Elaine, jonka tapasimme vierailullamme.

Elaine kertoo, että usein ikäihmisiä varten tehdään asioita, mutta ikäihmiset voivat ihan hyvin tehdä myös itse.

Hänen mukaansa lautakunnan ja Age-Friendly Manchester- työn tarkoituksena on tehdä Manchesterista mahtava paikka asua – ”a fantastic place to live”.

Huomionarvoista on myös, että ikäystävällistä kehittämistyötä ohjaa vuonna 2015 ikäihmisten lautakunnassa laadittu Older People’s Charter, jossa määritellään vanhusten oikeudet kaupungissa. Eri julkisia ja yksityisiä organisaatioita rohkaistaan sitoutumaan tämän peruskirjan asettamiin periaatteisiin, ja heitä pyydetään tekemään käytännön tekoja asian eteen.

older-peoples-charter

Matkamme aikana vierailimme myös Trafford Housing Trust:in palvelutalossa Fiona Gardens:ssa, jossa hoivan tarpeessa oleville vanhuksille tarjotaan tuettua itsenäistä asumista. Palvelutalossa on 71 asuntoa, joista osa on vuokra-asuntoja ja osa omistusasuntoja. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Fiona Gardens:ssa toimivasta asukastoimikunnasta (residence committee), joka koostuu äänestyksellä valituista asukkaiden edustajista. Sekä asukkaat että palvelutalon työntekijät voivat tuoda asioita toimikunnan ratkaistavaksi.

  

Palvelutalo Fiona Gardens ja talon puutarhaa.

Toimikunta voi myös hakea rahoitusta erilaisten tapahtumien järjestämistä varten. Muitakin demokraattisia käytäntöjä oli: jos asukkaiden välille puhkeaa erimielisyyksiä erinäisistä palvelutaloon liittyvistä asioista, niistä äänestetään, ja asia ratkaistaan enemmistöäänin. Mielenkiintoista oli myös se, että asukkailla on mahdollisuus ideoida ja luoda erilaisia aktiviteetteja muille asukkaille. He voivat myös toimia vapaaehtoisina esimerkiksi palvelutalon aulassa.

                  Palvelutalon oleskelutiloista on laitosmaisuus kaukana.

Kaiken kaikkiaan Manchesterin reissussa minuun teki suuren vaikutuksen se, miten ikäihmiset on otettu aktiivisina toimijoina osaksi kaupunkikehittämistä ja se kuinka innostuneita ihmisiä asian parissa työskentelee. Lopuksi, suuri kiitos ASUVA- hankkeelle mielenkiintoisen matkan järjestämisestä!

Henna Luoma-Halkola                                                                                                                                          Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, TaY

(Kuvat Henna Luoma-Halkola)