Asumisen muuttuvat tarpeet ja soluasumisen uusi elämä

Usein puhuttaessa tulevaisuuden kaupungeista mieleen tulevat futuristiset kuvat erikoisista rakennuksista. Viime vuoden Venetsian arkkitehtuuribiennaali esitteli tulevaisuuskuvaa ihmisten kaupungista, jossa kaupunki täyttää ihmisten pieniä tarpeita, ei spektaakkeleiden kaipuuta. Tulevaisuuden kaupungissa asukkaat ovat keskiössä. Kaupungit rakennetaan tarvelähtöisesti ihmisille ja niissä tuetaan ihmisten hyvinvointia.

Biennaalissa korostui myös niin sanottu syklinen tulevaisuus, jonka mukaan menneisyydestä voidaan ottaa takaisin tulevaisuuteen sitä mikä on hyvää, mutta mikä on jostain syystä jäänyt nykyisyydessä taka-alalle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, yhteisasuminen ja yhteistilat. Ylipäänsä kaikenlainen yhdessä tekeminen, yhdessä kehittäminen ja jakaminen näyttävät ajassamme olevan kaupunkien tulevaisuuden avaimia, mutta näitä hyödynnetään nykyisissä kaupunkiyhteisöissä tai -suunnittelussa yhä erittäin vähän.

Tulevaisuuden kaupunkien rakennusten tulee tukea yhdessä tekemisen, kehittämisen ja jakamisen kehitystä ja luoda asukkaille mahdollisuuksia toteuttaa yhteisöllisyyttä rakennetussa ympäristössä.

Saksalaisen BeL-arkkitehtitoimiston Neubau-projekti Venetsian Biennaalissa havainnollisti neljä erilaista ”itserakennetun” kaupungin mallia, joissa pilarien ja laattojen muodostamat simppelit rakenteet mahdollistavat asuntojen rakentamisen ja viimeistelyn joustavasti eri kulttuurisiin tarpeisiin ja asukkaiden elämäntilanteiden vaatimuksiin.   

Asumisen tarpeet muuttuvat

Asumisen tarpeita tulevat haastamaan niin kutsutut yhteiskunnalliset megatrendit. Ikääntyminen on yksi näistä trendeistä, joka muuttaa tulevaisuudessa maailmaamme. Ikääntyneiden hoiva on yksi suurista haasteista. Tulevaisuudessa yhä useammat ikääntyneet saattavat muuttaa kimppa-asuntoihin, joihin he yhdessä ostavat hoivapalveluja. Täten ehkä suuri perheasunto pitäisi suunnitella niin, että se voidaan tulevaisuudessa muokata kimppakämpäksi. Erilaiset perhemuodot yleistyvät myös lisääntyneen maahanmuuton myötä, jolloin asumisen tulisi ketterästi mukautua erilaisten kulttuurien tarpeisiin. Myös kantaväestössä uusioperheet ja muut erilaiset perheet tarvitsevat asumisen muuntuvuutta tarpeidensa mukaiseksi.

Yhteisöllisyyden lisäksi toinen tulevaisuuttamme suuntaava trendi on väliaikaisuus. Tämän ilmentymiä on nähtävissä erityisesti työn olosuhteiden järjestämisessä. Esimerkiksi ihmiset ovat alkaneet työskennellä kahviloissa tai väliaikaisissa toimistotiloissa. Pysyvä oma työskentelytila ei ole välttämättä enää tarve. Globalisaation myötä liikkuvuus kasvaa koko ajan. Ihmiset muuttavat kaupungista ja maasta toiseen, jolloin pysyvän kodin tarvekaan ei enää ole ilmeistä.

 

Mushrooming on ilmainen palvelu, jonka kautta voi ilmoittaa vapaista työhuoneista ja työhuonepaikoista sekä löytää työtiloja hyvin joustavasti eri tarpeisiin.

Asumiseen liittyvänä kolmantena megatrendinä voisi mainita osa-aikaisuuden. Toisaalta tarvitaan tilapäistä asumista tai osa-aikaista asumista erilaisten perhe- ja työtilanteiden vuoksi. Toisaalta myös erilaiset asumispreferenssien yhdistelyt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi ihminen voi haluta asua haja-asutusalueella, mutta tarvita vain osaksi viikkoa asuntoa kaupungista, jolloin pieni soluasunto riittäisi hyvin.

Ratkaisuna soluasuminen?

Miten asumisen mahdollisuuksia sitten pitäisi kehittää näiden muutosten edessä? Voisiko ratkaisu olla opiskelijaelämästä tuttu soluasuminen? Opiskelijoiden soluasumista hallitsevat nykyisin alueelliset opiskelija-asuntosäätiöt. Löytyisikö markkinoita muillekin kuin opiskelijasoluille? Esimerkiksi voisi olla soluja ikääntyneille, tai soluja sinkuille, tai soluja lapsiperheille. Jotkin solut voisivat profiloitua sekoittamaan ikääntyneitä, nuoria, sinkkuja ja lapsiperheitä ja niin edelleen.

Soluasumisessa yhdistyvät yksityisyys ja yhteisöllisyys. Yhteiset tilat ovat luonnollinen osa soluasumista. Lisäksi soluasumisen luonteeseen kuuluu väliaikaisuus; soluasuntoon pääsee muuttamaan nopeasti ja vastaavasti soluasunnosta voi luopua nopeasti.

Jotta soluasuminen soveltuisi laajemminkin kaupunkilaisten tarpeita vastaavaksi asumisen muodoksi, tarvittaisiin uusia välittäjä- ja omistajaorganisaatioita, jotka hoitaisivat vuokrauksen, ja mahdollisesti myös talojen rakentamisen ja/tai remontoinnin tarpeisiin sopiviksi. Uusia teknologioita hyödyntäen soluasuminen voisi liiketoiminnallisesti sijoittua perinteisen vuokra-asumisen ja airbnb-asumisen välimaastoon.

Ihannetapauksessa saisimme aikaan oikeasti muuntojoustavia taloja ja tiloja, joissa asuinneliöt muuntautuvat tarpeiden mukaan esimerkiksi sinkuilta lapsiperheille sopiviksi.

Ihmiset saisivat nopeasti ja helposti vuokra-asuntoja muuttuviin tarpeisiinsa, ja vastaavasti pääsisivät niistä nopeasti eroon. Ja ennen kaikkea ihmiset voisivat toteuttaa yhteisöllisyyden tarpeitaan ketterästi.

Nina Wessberg, VTT, Anna-Kaisa Kuusisto-Arponenjohtamiskorkeakoulu TaY,                              Mikko Kyrönviitajohtamiskorkeakoulu TaY & Toni TuomolaSkanska

 

Robust solutions for sustainable urbanization -seminaari 15.2.2017

Dwellers in Agile Cities -hanke järjestää Robust solutions for sustainable urbanization -seminaarin keskiviikkona 15.2.2017.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ohjelma alla sekä tulostettavissa tästä.

Ilmoittaudu seminaariin tästä linkistä sunnuntaihin 12.2. mennessä.

Huom. käytä selaimena Exploreria, tai hyväksy muilla selaimilla poikkeukset. Voit myös ilmoittautua suoraan sähköpostitse osoitteeseen juha.peltomaa(at)ymparisto.fi

Ohjelma – Program

Wednesday 15.2.2017
Seminar 9:00 – 12:00

8:45      Coffee
9:00      Welcome: Dwellers and the adoption of sustainable solutions – Mikael Hildén
9:30      Metering household flows – the role of residents – Hanna Mela
10:00    Lessons learnt from European car-sharing initiatives – Marcella Mekenkamp
10:30    Experiments as a tool to break rigidities across timescales – Maria Åkerman
11:00    Discussion
11:30    Demystifying the future living in cities through drama workshops – Nina Wessberg
12:00    Lunch: SYKE, Kuhankeittäjä

Osoite – Address: Suomen ympäristökeskus (SYKE), Muuttohaukka, Mechelininkatu 34, Helsinki

Liikenteen uudet palvelut sopivat kaupunkilaisen arkeen – vai sopivatko?

Henkilöautolla ajetaan Suomessa keskimäärin 30 minuuttia päivittäin, lopun ajan vuorokaudesta autot seisovat pysäköintipaikoilla. Autot vievät kaupungeissa valtavasti tilaa ja pysäköintipaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on kallista. Autojen kyydissä on keskimäärin 1,8 henkilöä/matka. Kaiken kaikkiaan 17 % suomalaisen kotitalouden menoista koostuu liikkumisesta.

Toki kaupunkiseudut ovat kehittäneet myös joukkoliikennettään jo pitkään, suurimmat kaupunkiseudut menestyksekkäästikin. Nimensä mukaisesti kannattava ja korkeatasoinen joukkoliikenne vaatii kuitenkin riittävän määrän joukkoja – käyttäjiä, joita Suomesta ei monilta kaupunkiseuduilta löydy. Yksityisautoilun helppous ja sujuvuus vievät voiton.

Luvut kuitenkin osoittavat, että henkilöautoiluun perustuva liikkuminen ei ole kaupunkiseuduilla järkevin tapa liikkua.

Liikenne palveluna

Liikenteen uudet palvelut ja palvelukokonaisuudet kuten Liikenne Palveluna (Mobility as a Service, MaaS) pyrkivät tuomaan tähän ongelmakenttään ratkaisun. Uudet palvelut ovat päivänpolttava puheenaihe, niiden edistäminen mainitaan pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla mittava liikenteen päällekkäisiä normeja purkava ja palvelumarkkinoita edistävä lainsäädäntöhanke Liikennekaari.

Uusia palveluita ovat mm. jakamispalvelut kuten yhteiskäyttöautot ja -pyörät, ajamisen palvelut kuten automaattiajaminen ja ajantasaiset informaatiopalvelut kuten reittioppaat tai onnettomuus- ja ruuhkatiedotteet. Voivatko nämä palvelut aidosti edesauttaa kaupunkilaisen arkea?

Paljon julkisuutta viime aikoina saanut esimerkki uudesta palvelukokonaisuudesta on Maas Global -yhtiön tuottama Whim-palvelu, jossa tiettyyn kuukausihintaan asiakas saa käyttöönsä joukkoliikenteen kuukausilipun ja tietyn määrän taksi- ja autonvuokrauspalveluja. Palvelu haluaa mahdollistaa kaupunkilaiselle helpon ja sujuvan arjen liikkumisen ilman omaa autoa. Palvelu on koekäytössä pääkaupunkiseudulla.

     Esimerkkejä Whim-palvelun liikkkumispaketeista.

Pienimuotoisempi Liikenne palveluna -kokeilu on parhaillaan käynnissä myös Ylläksen loma-alueella Lapissa. Ylläs Around -palvelun tarkoituksena on tarjota joustavia liikkumisen palveluita ilman omaa autoa. Matkailija voi älypuhelinsovelluksella hakea erilaisia reitti- ja kulkuvälinevaihtoehtoja haluamalleen reitille sekä maksaa matkan.

Kaupunkipyörät menestys

Helsingin viime kesänä käyttöön otettu Kaupunkipyörä-järjestelmä on esimerkki erittäin onnistuneesta, liikenteen palvelusta.  Kaupunkilaiset ovat ottaneen kaupunkipyörät omakseen, osaksi päivittäisiä matkaketjuja. Syitä tähän on useita, mm. riittävän suuri pyörien ja asemien määrä, kohtuullinen hinta, medianäkyvyys jo varhain ennen palvelun käyttöönottoa, asemapaikkojen suunnittelu yhdessä kaupunkilaisten kanssa, pyörien helppokäyttöisyys sekä ajantasainen tieto vapaista pyöristä.

    Helsingin kaupunkipyörien rekisteröityneitä käyttäjiä on jo pitkälti yli 10 000.

Automaattiautot muuttavat kaupunkiliikennettä?

Automaattiautot tullevat muuttamaan kaupunkiliikennettä etenkin kun siirrytään korkean automaatiotason autoihin, joissa perinteistä kuljettajaa tarvitaan vain hetkittäin, jos lainkaan. Autoja ja busseja, joissa suurin osa ajotilanteista on automatisoitu, on jo ollut testikäytössä muutamilla kaupunkiseuduilla ja autonvalmistajat näkevät niiden tulon markkinoille mahdollisena 2020-luvun alkupuolella.

Täyden automaation toteutuminen ei sen sijaan ole kovinkaan luultavaa lähitulevaisuudessa.

Automaattiautot ja -bussit parantavat kaupunkiliikenteen turvallisuutta, sillä niillä liikkuminen on turvallista myös väsyneenä, sairaana, lääkittynä tai juopuneena. Ajon aikana voi työskennellä tai rentoutua. Ne tarjoavat liikkumismahdollisuuden vanhuksille, lapsille, ajokortittomille, liikuntarajoitteisille ja niille jotka eivät ole itse halukkaita autoa ajamaan. Ajankäytön tehokkuus lisääntyy, kun määräpaikkaan päästään varmemmin ja suoremmin ilman tarvetta hakea pysäköintipaikkaa. Automaattiautoja tuskin tullaan omistamaan vaan kuljetus tilataan palveluna, mikä vähentää autojen määrää ja vapauttaa pysäköintipaikkoja muuhun käyttöön.

Toisaalta, jos automaattiautojen käyttö osoittautuu hyvinkin sujuvaksi ja mukavaksi, se voi lisätä automatkojen määriä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja edelleen kansanterveyden kustannuksella. Myös ajokilometrien, energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen määrät voivat tässä tapauksessa kasvaa nykyisestä. Mikäli automaattiautot ovat energiatehokkaita sähköautoja, päästöt eivät muodostu ongelmaksi.

Liikkumispalvelut osaksi asuntorakentamista

Joukkoliikenteen osalta oiva esimerkki uudesta informaatiopalvelusta on Windows tai Android- laitteelle ladattava Nysse-sovellus. Nysse sisältää reittioppaan, pysäkkiaikataulut sekä live-kartan, josta voi tarkistaa bussin tämänhetkisen sijainnin Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Tampereen, Turun ja Oulun seudun joukkoliikenteessä.

Esimerkki asuntorakentamiseen liittyvästä liikkumispalvelusta tulee Tukholmasta. Metrolinjan varrella sijaitsevan asuinalueen taloyhtiöille kaavaillaan uutta liikkumissuunnitelmaa (Mobility Plan), joka hyödyttää sekä asukasta, rakennuttajaa että ympäristöä. Asukkaille tullaan tarjoamaan ”Liikkumispaketteja”, joihin kuuluu erilaisia joukkoliikenne-, yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja ja näiden ansiosta rakennuttaja voi vähentää taloyhtiön autopaikkojen määrää ja säästää rakennuskustannuksissa.

 

Jesper Johansson & Hedda Ericsson: Reducing parking spaces with mobility management measures. A win-win situation for both the developer and the environment.

Kuinka nämä uudet liikkumisen palvelut sopivat kaupunkilaisten arkeen?

Kaupungissa liikkujalle tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat liikkumisen kustannukset, liikenteen sujuvuus ja mukavuus, liikkumiseen kuluva aika sekä ajantasainen tieto liikkumismahdollisuuksista.

Uudet liikkumisen palvelut menestyvät, mikäli ne pystyvät tarjoamaan nykyistä paremman vaihtoehdon liikkumiselle yhden tai usean edellä kuvatun tekijän osalta.

Liikenteen uusien palveluiden vaikutukset kaupunkilaisten liikkumiseen eivät vielä lähivuosina liene suuret, mutta pidemmällä aikavälillä, esim. kymmenen, viidentoista vuoden kuluttua merkittäviä vaikutuksia voi olla jo havaittavissa.

Anu Tuominen                                                                                                                                                  VTT