Kokeilemalla kohti resurssitehokasta kaupunkia

Tampereen Hiedanrannassa suunnitellaan uuttaa kaupunginosaa vanhalle teollisuusalueelle. Tavoitteena on rakentaa tiivistä, älykästä ja kestävää kaupunkia. Kaupunki on avannut alueen väliaikaiseen käyttöön ja kokeiluille, joiden on tarkoitus tukea uudenlaisen asuinalueen kehittymistä. Yksi kokeiluista on vanhaan tehdasrakennukseen, Kuivaamoon, vesivessojen sijaan rakennetut kuivakäymälät. Kokeilun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sekä urbaanin ravinnekierron että kokeilevan kaupunkikehittämisen mahdollisuuksista.

Yksi kaupunkien kestävyyshaasteista on jätevirtojen mukana tuhlatut resurssit. Kaupungit ovat kulutuskeskittymiä, joihin virtaa tuotteita, ruokaa, energiaa ja vettä. Vastaavasti kaupungeista lähtee ulos merkittäviä jätevirtoja: muovia polttoon, ruokajätettä biolaitoksille ja jätevettä keskuspuhdistamoille.

Kaupunkien materiaalivirroissa on potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä kokonaan.

Yhdeksi ratkaisuksi resurssitehokkuuden parantamiseen on tarjottu paikallista kiertoa, siirtymistä läpivirtataloudesta urbaaniin kiertotalouteen. Tampereen Hiedanrannassa kokeillaan erottelevia kuivakäymälöitä vaihtoehtona vesivessalle. Tavoitteena on energian- ja vedensäästö sekä ravinnekierron edistäminen.

Tampereen kaupunki kehittää Hiedanrantaa kokeilevalla otteella. Kaupunkilaisia ja yrityksiä on otettu laajasti mukaan alueen suunnitteluun ja vanha tehdasalue on avattu väliaikaiseen käyttöön. Väliaikainen Hiedanranta tarjoaa houkuttelevat puitteet paitsi monipuoliselle vapaa-ajantoiminnalle myös kiertotaloudelle.

Tehtaalla oli aikanaan oma vedenottamo ja jätevedenputsari, eikä siellä siten ole viemäriä. Puuttuva kunnallistekniikka tekee Hiedanrannasta inspiroivan infrakehityskohteen. Kuivakäymälöiden lisäksi alueella kokeillaan kaupunkiviljelyä ja mikroleväkasvatusta. Kokonaisuuteen kuuluu myös teollisuuskäytön seurauksena järveen sedimentoitunut nollakuitu. Kokeilut ovat yksi tapa etsiä ratkaisuja eri materiaalivirtojen uudenlaiseen hyödyntämiseen.

Bajamajoista urbaaneihin kuivakäymälöihin

Hiedanrannan tehdasalueella sijaitseva Kuivaamo on lähes 2000 m2 ja 1000 asiakaspaikan kulttuuritila, jossa järjestetään mm. konsertteja. Kävijöitä palvelevat kuivakäymälät, joissa uutta on suuri määrä ja pysyvyys. Tapahtumasanitaatio on tavattu hoitaa siirrettävillä bajamajoilla, ja sisävessoiksi rakennetaan yleensä vesivessat. Kuivaamossa kokeiltiin toista polkua, ja rakennettiin 13 kuivakäymälää ja viisi vedetöntä urinaalia. Lisäksi viereisessä Paja-rakennuksessa on neljä kuivakäymälää. Resurssitehokkuuspuolella käymälöissä on paljonkin kokeellisia näkökulmia kuten jätösten käsittely, kuljetus ja hyödyntäminen, palvelukonsepti ja vaikutusten arviointi.

Kokeileva kaupunkikehittäminen on myös haastanut vanhoja toimintatapoja, rooleja ja osaamista. Käymälöitä on suunniteltu kaupungin, tutkimuslaitosten, Käymäläseura Huussi ry:n ja käymälä- ja jätevesihuoltoon erikoistuneen DT-keskuksen idearyhmässä. Toteutuksesta vastasivat DT-keskus ja kaupunki urakoitsijoineen. Operatiivinen vastuu on ollut DT-keskuksella, Pirkanmaan Jätehuollolla ja Kuivaamon tapahtumatilasta vastaavalla Swäg ry:llä. Kaupunki on ottanut hankkeessa mahdollistajan roolin.

Hiedanrannan tapahtumatila Kuivaamon sanitaatio hoidetaan erottelevilla kuivakäymälöillä.

Tekemällä oppii

Kokeilemalla kehittäminen tarkoittaa tekemällä oppimista. Siksi kokeiluihin sisältyy aina myös sellaisia riskejä, mitkä työpöytäsuunnittelussa vältetään. Tarkkaan valmisteltu pilotointi on tyypillinen tapa kehittää teknologiaa tai liiketoimintamalleja. Pilotoinnissa kehittäjä tietää, mihin on tähtäämässä ja on valmistautunut keräämään kehitystavoitetta tukevaa tietoa. Osallistava kokeileminen kaupunkiympäristössä on usein ennakoimattomampaa ja polveilevampaa.

Osallistuvilla kaupunkilaisilla, yrityksillä ja tutkijoilla voi olla erilaisia odotuksia ja tavoitteita kokeiluihin liittyen, ja aina nämä odotukset eivät osu yksiin. Myös kehittämistavoitetta pitkäjänteisesti tukeva tiedonkeruu saattaa jäädä puolitiehen, kun innokkaat kokeilijat siirtyvät muihin puuhiin. Kokeiluilla saattaa lisäksi olla yllättäviä seurauksia, joiden kanssa kaupunkilaisten on elettävä kokeilun jälkeen.

Mahdollistava, kokeiluihin nojaava kaupunkikehittäminen vaatii uudenlaisia kokeilujen tukemisen, niistä oppimisen ja niiden eettisen arvioinnin käytäntöjä.

Juuri kokeilevan kaupunkikehittämisen käytäntöjä ja tukemista DAC-hanke haluaa kehittää yhdessä kaupunkien ja kokeilijoiden kanssa.

Myös Hiedanrannan kuivakäymäläkokeilussa otettiin riski. Kuivakäymälä kaupunkialueella ei ole kiistaton ratkaisu, ja kokeiluja on aiemmin kariutunut muun muassa heikkoon hyväksyttävyyteen ja toimijoiden välisen yhteistyön solmuihin. Valmiita malleja urbaaneista kuivakäymäläratkaisuista ei myöskään ollut ruuhkaksi asti tarjolla.

Kuivakäymälöiden jätökset eritellään, joka mahdollistaa niistä saatavien ravinteiden kierrätyksen.

Hiedanrannassa päästiin kuitenkin maaliin, tai ainakin välitavoitteeseen. Käymälöiden toteutumista edesauttoi laaja, asiaa ennakkoluulottomasti edistävä yhteistyöryhmä, joka antoi uskottavuutta kokeilulle ja pystyi ratkomaan eteen tulleita käytännön pulmia. Seuraavana askeleena on miettiä, mitä kokeilusta opittiin ja kuinka opit voisi siirtää osaksi tulevaisuuden Hiedanrannan ja uusien urbaanin ravinnekierron ratkaisujen suunnittelua.

Maarit Särkilahti,TTY & Maria Åkerman VTT Oy