Käveltävyys on kaupunkielämän kasvualusta. 10 askelta tulevaisuuden Hiedanrantaan?

Kuinka uuden kaupunginosan kortteleihin puhalletaan sitä kuhinaa, jota arkkitehtien havainnekuvissa usein esitetään? Käveleminen on tapa, jolla olemme välittömimmin läsnä kaupunkitilassa, kohtaamme toisiamme ja luomme yhteyksiä ympäristöömme.

Flanööri, hengaava teini, shoppaaja, skeittaaja, puistossa leikkivä lapsi, koiranulkoiluttaja tai Tammelantorin mummo ovat kaikki kaupunkielämän tärkeitä resursseja. Ja usein myös kävelijöitä. Siksi käveltävyyteen panostaminen on ratkaisujen ytimessä.

Kävelemällä olemme välittömimmin läsnä kaupunkitilassa (kuva: Tuomas Ilmavirta)

Käveltävyys tukee myös kestävyyden ja terveyttä edistävän kaupungin tavoitteita sekä julkisen tilan ja sitä kautta osallisuuden ihanteita. Käveltävyys on myös taloudellinen arvo kaupungille – vetovoimatekijä, joka houkuttelee asukkaita, asiakkaita ja yrityksiä.

Käveltävyys on yksi mittatikku sille, mitä tarkoittaa asukkaille vetovoimainen, ihmisen kokoinen ja elävä kaupunkiympäristö.

Käytännössä käveltävän ympäristön luominen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. Suunnittelussa vaikuttavat monenlaiset, usein ristiriitaiset intressit ja päätökset. Tampereelle parhaillaan rakentuva Hiedanranta on kuitenkin kiinnostava esimerkki uudesta kaupunginosasta, jolla on hyvät edellytykset käveltävyyden kehittämiselle. Alue sijaitsee Näsijärven rannalla, 3-4 km päässä keskustasta. Se koostuu vanhasta tehdasalueesta, Lielahden automarketalueesta sekä keskustan suuntaan jatkuvasta ranta-alueesta. Tampereen kaupunki järjesti Hiedanrannan kaupunginosasta yleisen ideakilpailun , jonka tulokset julkistettiin alkuvuodesta 2017.

Mitä Jeff Speck tekisi?

Käveltävyyttä toteuttavat parhaiten suhteellisen tiiviit monitoimintoiset alueet, joilla on tiheä kävelyyn sopiva katuverkko. Esimerkiksi Jeff Speckin (2012) teesit ja 10 askelta käveltävään kaupunkiin ovat laajalti tunnetut:

Kävelemisen on oltava hyödyllistä. On oltava kävellen saavutettavia toimintoja eli syitä kävellä.

  1. Älä rakenna palveluita ja asumista autoilun varaan
  2. Sekoita maankäyttöjä
  3. Mieti pysäköintiä
  4. Panosta joukkoliikenteeseen

Kävelemisen on oltava turvallista

  1. Suojaa jalankulkua
  2. Panosta myös pyöräilyyn

Kävelemisen on oltava miellyttävää ja helppoa. Siirtymien sujuvuuden takaa sopiva ja riittävä infrastruktuuri. Rakennusten tulisi muodostaa viihtyisiä, suojaisia ja jäsentyneitä katutiloja.

  1. Muovaa tila kävelijälle
  2. Istuta puita

Kävelemisen on oltava kiinnostavaa. Arkkitehtuurin ja katuelämän on tarjottava kävelijälle virikkeitä ja vaihtelua.

  1. Rakenna kiinnostavia ja kutsuvia julkisivuja, luo elämää

Valitse voittajat.

  1. Panosta ensin keskustoihin ja alueisiin, joilla saadaan aikaan eniten vähimmillä panoksilla.

           Jo Jane Jacobs korosti kaupungin moninaisuutta ja katuelämää (kuva: Tuomas Ilmavirta)

Hiedanrannassa ilmassa käveltävyyden lupauksia!

Speckin teesien mukaan kävelyn olisi siis oltava hyödyllistä, turvallista, sujuvaa ja mukavaa sekä kiinnostava kokemus. Hiedanrannassa kävelyn hyötynäkökulma on otettu hyvin mukaan jo ideavaiheessa. Ilman toimivaa joukkoliikennettä ja palveluita käveltävyys ei merkitse muuta kuin rauhaisaa saareketta, jonka asukkaiden arki on kuitenkin yhä auton varassa. Jotkut puhuvat myös nukkumalähiöstä. Hiedanrantaan on kuitenkin tulossa raitiotie, palveluita ja oma keskusta. Kilpailuohjelmassa tavoiteltiin tiiviistä kaupunkirakennetta ja Hiedanranta nähdään ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja ratikkakaupunkina. Käveltävyyden perusasiat ovat siis kunnossa.

Lielahden automarket-alueen tulevaisuus kuitenkin mietityttää: kuinka hypermarketin, parkkikenttien ja auton peräkontin liitto pystytään haastamaan kestävämmällä ja myös helpommalla tavalla tehdä viikon ruokaostokset? Miten uudistuva Lielahti kytkeytyy Hiedanrannan keskustaan? Entä kuinka keskustan kaupallinen tila lopulta jäsentyy? Hajautettuja kivijalkakauppoja vai suuri keskitetty yksikkö? Katutilaa vai käytäviä? Vai jotain aivan uutta?

Myös jalankulun turvallisuus ja sujuvuus on selvästi nostettu esiin kilpailuohjelmassa. Esimerkiksi toisessa voittajatyössä väläytetyt autoliikenteeltä suojatut korttelit ja korttelipihat tuntuvat erityisesti lasten leikkien ja itsenäisen liikkumisen kannalta hyvältä ratkaisulta. Sosiaalista turvallisuuden tunnetta luo monitoimintoisuus ja se, ettei ympäristö autioidu myöskään ilta-aikaan. Hiedanrantaan kehittyvä kulttuuritoiminta ja väliaikaiskäytöt luovat jo alueelle nyt kaupunkilaisten haltuun ottamaa tilaa. Tämä lisää myös turvallisuuden tunnetta ja positiivista paikka-identiteettiä.

Kävely-ympäristön viihtyisyyteen ja reittien miellyttävyyteen ja kiinnostavuuteen vaikutetaan paljon vielä pienipiirteisemmässä suunnittelussa ja rakentamisen toteutusvaiheessa. Ideakilpailun ohjelmassa ja voittajatöissä on kuitenkin jo ilahduttavan paljon tarkasteltu aluetta kävelijän perspektiivistä. Arvostelupöytäkirjassa todetaan, että onnistuneimmissa ehdotuksissa Hiedanrantaan on kehitetty kävelykeskustaa, hienoviritteisine ja elämyksellisine kaupunkitiloineen. Tehdasalueen rakennuskannan ja järviluonnon hyödyntäminen tarjoaakin loistavat mahdollisuudet omaleimaisen kävely-ympäristön luomiseen. Tehdaskaupungin perintö voi tarjota kävelijän nautittavaksi kerroksellisuutta, rosoisuutta ja yllätyksellisyyttä, jota kokonaan uuteen rakenteeseen on vaikea tuoda.

Hiedanrannan kulttuuritoiminta ja väliaikaiskäytöt tapahtumineen luovat kaupunkilaisten haltuunottamaa tilaa (kuva: Tampereen kaupunki)

Viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta luovat myös kaupunkivihreä ja vesi. Hiedanrannassa on edellytykset edetä tässä suhteessa paljon kadunvarsipuita pidemmälle. Ideakilpailun sato nostaa esiin muun muassa kanavarakenteita, kaduilta aukeavia näkymiä järvelle ja uutta kaupunkiluontoa, joka tulee pienimuotoisena osaksi kävelykokemuksia kaupunkirakenteen sisällä.

Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta, kuten kaupunkiviljely on jo saanut jalansijaa Hiedanrannassa. Tällaiset ympäristön käyttötavat luovat alueella kulkijoille vaihtelua ja tihentymiä ympäristöön. Käveltävyyden fyysinen rakenne onkin vasta kasvualusta, jonka kaupunkilaiset voivat ottaa omakseen.

DAC-hanke järjestää osana Hiedanrannan suunnittelua ideakilpailun jatkot, eli asukastyöpajojen sarjan 25.-27.4. ja 10.5. Lisätietoja seuraa pian.

Sitä ennen suosittelemme kaikille kävelyä Hiedanrantaan: löytöretkelle, linturetkelle, flaneeraamaan tai tulevaisuutta kuvittelemaan!

 Jenni Kuoppa                                                                                                                               Johtamiskorkeakoulu, TaY