Miten tulevaisuutta suuntaavat trendit näkyvät uuden asuinalueen rakentamisessa?

Olemme tunnistaneet Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa hankkeessa ”Ketterä kaupunki – Dwellers in Agile Cities” tulevaisuuden asumista kaupungeissa suuntaavia trendejä. Niitä ovat erityisesti 1) uudet tavat hallita kaupunkeja ja kaupunkisuunnittelua, 2) digitalisaatio, 3) ikääntyminen, 4) sosiaalinen kestävyys, 5) kaupunkien tiivistyminen, 6) ympäristökriteerien tiukentuminen, 7) uudet taloudet, 8) uudet toimijat, 9) uudet työn muodot, 10) yhteisöllisyys, 11) asumisen kalleus, 12) liikkumisen muuttuvat tarpeet ja 13) resurssien niukentuminen.

Menin elokuun alussa Valkeakosken kaupungin alueelle avattuun Talonäyttelyyn katsomaan, kuinka nämä trendit näkyvät siellä uuden asuinalueen rakentamisessa. Valkeakosken Länsi-Lintulaan, noin viiden kilometrin päähän Valkeakosken keskustasta, on rakennettu uusi asuinalue, jossa näyttelyssä oli nähtävillä 15 pientaloa ja yksi pienrivitalo (4 asuntoa). Asunnot ovat asuinpinta-alaltaan 63–117 m2 ja kustannusarviot vaihtelevat välillä 133 000 – 250 000 €.

Suurin osa taloista on yksikerroksisia. Kuudessa talossa lämmitysmuotona on suora sähkö, vain yhdessä (rivitalo) maalämpöpumppu ja lopuissa poistoilmalämpöpumppu. Lämmitystä tuetaan kaikissa kohteissa tulisijalla ja viidessä kohteessa aurinkopaneeleilla. Talonäyttelyn teemat, edullisuus, uusiutuva energia, muunneltavuus ja yhdessä ilman määräyksiä, näkyivät kyllä oikein hyvin toteutetuissa ratkaisuissa, mutta kuinkas sitten onkaan alussa luettelemieni trendien tilanne?

Valkeakosken talonäyttelyalueen rakentamisen ohjaaminen neuvottelumenettelyin ja ilman rakennustapaohjeistusta on uutta tapaa hallita kaupunkisuunnittelua. Siinä annetaan ihmisille mahdollisuus valita ja muokata asuinympäristöään.

Näyttelyalueen ainoat kaupungin rakentamiselle antamat rajoitteet ovat, että talojen yhteyteen tulee toteuttaa sähköauton latauspaikka ja tontin rajoittava aita. Uudet tavat hallita kaupunkeja ja kaupunkisuunnittelua realisoituvat alueella siis mukavasti hallinnon näkökulmasta.

Digitalisaatio näkyy taloissa esimerkiksi energian hybridijärjestelmien ohjaamisen laitteistoissa. Yhden ohjausjärjestelmän kautta voidaan ohjata vesikiertoisen takan, suoran sähkön ja aurinkosähkön yhdistelmää lämmityksessä, tai kännykän kautta voidaan ohjata asunnon valaistusta.

Ikääntymisen megatrendin toteutuminen on erityisen selvästi nähtävillä talonäyttelyn kohteissa; iso osa taloista oli ikääntyneiden pariskuntien koteja, yksikerroksisia ja helppohoitoisen oloisia. Pienehkö rakennusbudjetti houkuttelee näyttelyalueen taloissa myös nuoria ja yksinhuoltajia, jolloin sosiaalinen kestävyys rakentamisessa konkretisoituu. Resurssien niukentuminen voidaan nähdä taloissa siinä, että kalliit materiaaliratkaisut, uima-altaat ja muut ylellisyydet on unohdettu – toisin oli tilanne muutama vuosi sitten esimerkiksi Tampereen Vuoreksen asuntomessuilla. Valkeakosken näyttelyn talot suuntaavat kehitystä asumisen kallistumista vastaan.

Kaupunkien tiivistymisen trendi näkyy mielestäni Valkeakosken talonäyttelyssä siinä, että talot on rakennettu kaupunkimaisesti lähelle toisiaan, vaikka tilaa olisi ollut väljempäänkin rakentamiseen. Toisaalta asuinalueen sijainti viitisen kilometriä Valkeakosken keskustasta sotii hiukan kaupunkien tiivistämistrendiä vastaan.

Ympäristöarvot näkyvät talonäyttelyssä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Aurinkopaneelit ja lämpöpumput sekä suora sähkökin, riippuen tuotantomuodosta, ovat uusiutuvaa energiaa. Talojen sanotaan olevan energiatehokkaasti toteutettuja, vaikka varsinaiset passiivitalot ovatkin vähemmistönä. Yhteen taloista oli rakennettu kompostoiva ”kesävessa”.

Kiertotalous ja jakamistalous ovat esimerkkejä uusista talouksista, jotka tullevat ohjaamaan kulutusta ja ihmisten elämää kaupungeissa tulevaisuudessa. Nämä eivät olleet mitenkään näkyvästi edustettuina tällä uudella asuinalueella. Samoin yhteisöllisyyden trendi on heikosti nähtävissä varsinaisissa rakennuksissa, vaikka näyttelyalueen esittelyn mukaan se on tärkeä alueella nähtävissä oleva trendi. Haastattelin yhtä asukasta, jonka mukaan yhteisöllisyys on näkynyt jossain määrin yhteisenä tekemisenä talojen rakennusvaiheessa, mutta jatkossa yhteisöllisyyden rakentuminen on arvoitus. Esimerkiksi mitään asukkaiden yhteisiä tiloja alueella ei ole.

Liiketoiminta, uudet työn teon muodot tai uudet toimijat eivät minusta näy alueella mitenkään. Samoin liikkumisen uudet tuulet ovat kutistuneet sähköauton latauspaikoiksi. En tunnista mitään uutta mullistavaa liikkumisen tapaa alueella tai alueen ulkopuolelle.

Kaikkinensa uusi asuinalue vaikuttaa varsin perinteiseltä pientaloasumisen tavalta: rauhallinen alue suhteellisen lähellä kaupungin keskustaa. Trendikästä lienee juuri talojen pieni koko ja edullinen hinta, joka sopii tietysti monenlaisille pikku perheille ja sinkuille myös tulevaisuudessa. Kaupungin neuvotteleva ohjausote rakentamisessa ei kuitenkaan ole antanut aihetta rakentajille ja rakennuttajille tehdä mitään maailmaa radikaalisti muuttavaa!

Kuvassa esimerkki Valkeakosken talonäyttelyalueen pikkuisista taloista.

Nina Wessberg, VTT