Möljän sauna rakentuu yhdessä

Hiedanrannan yhteisöllinen sauna, eli Möljän sauna, on projekti, jonka tavoitteena on yhteisöllisesti suunnitella ja rakentaa sauna Hiedanrantaan. Tekijöitä – eli itse yhteisöä – ovat aluksi olleet kokoamassa Hukkatila ry, Mushrooming ry ja Tampereen yliopiston Dwellers in Agile Cities -tutkimushanke.

Saunan suunnittelu ja rakentaminen on avoinna kaikille. Yhteisöllisyys on arvo ja voimavara, joka on saanut projektin liikkeelle. Toisaalta yhteisöllisyyteen liittyy myös paljon haasteita. Miten vältetään se, ettei vastuu jää yhden tai muutaman ihmisen harteille? Kuinka luodaan yhteinen tavoite, kun varsinaisia suuntaviivoja ei ole?

On oletettavaa, että saunaprojektiin osallistuvilla henkilöillä on jonkinasteisia mielikuvia siitä, minkälaiselta sauna tulee näyttämään, mitä toimintoja se tulee sisältämään ja miten prosessi etenee. Näiden hiljaisten mielikuvien ja keskustelun kautta näyttäytyvän todellisuuden välinen ristiriita saattaa aiheuttaa kitkaa. Toisaalta ristiriidat pakottavat keskusteluun ja yhteisen tavoitteen muodostamiseen – ja sitä kautta toisen ihmisen ymmärtämiseen.

Johtajuus yhteisöllisyydessä

Hiedanrannan saunaprojektin, eli sittemmin Möljän saunan, kutsuivat kokoon Mikko Kyrönviita Hukkatila Ry:stä ja Elina Alatalo Mushrooming Ry:stä. Aluksi saunan yhteisöllinen toiminta on siis jossain määrin johtamisen alaista. Tämän voi nähdä asettavan yhdessä tekemiselle tehokkaat puitteet, jonkun hivuttaessa yhteisöllistä kaarnalaivaamme kohti tuntematonta. Saunaprojektin johdettu yhdessä tekeminen edustaa uuden polven ei-hierarkista johtamisen tapaa.

   

Saunan suunnittelu alkoi ensimmäisillä työpajoilla jo keväällä. (kuvat Laura Eloranta)

Johtamisen tarpeet ovat muuttuneet johtamisen tutkimuksen satavuotisen historian aikana. Vielä pitkälle edeltävällä vuosisadalla riitti, että yksi johtohenkilö omaksui työtehtävän suorittamiseen vaaditun tiedon ja ohjasi sitten useiden alaisten mekaanista suoritusta. Nykypäivän tilanne on eri mekaanisten työtehtävien automatisoitumisen, kohdattavien ongelmien monimutkaistumisen, tiedon laajan saatavuuden ja selkeiden päämäärien hämärtymisen vuoksi. Nykyisen johtajuuden ytimessä on kyky tuoda eri alojen osaajien tieto yhteen ja helpottaa heidän yhteistyötään.

Uudessa johtamistavassa itseohjautuvat työtiimit nähdään yhtenä ratkaisuna parempaan johtamiseen. Tästä näkökulmasta Hiedanrannan yhteisöllisen saunan rakentaminen on kiinnostava tutkimusalusta.

Nähtäväksi jää, toimivatko saunan itseohjautuvat tiimit todella ilman johtajaa, vai kehittyykö tiimeihin sosiaalisia rakenteita, joiden pohjalla on olemassa hiljaista johtajuutta.

Hierarkinen johtamistapa on historiaa. Saunaprojektissa on erityisen hyödyllistä katkaista johtajuuden ja hierarkian välinen suhde. On hedelmällisempää, jos taito johtaa nähdään yhtenä osaamisen alana, jonka osaaja toimii tiimissä tasa-arvoisesti muiden kanssa. Ryhmän moninaisten halujen ja ideoiden puristaminen yhtenäiseksi ehdotukseksi on taitoa vaativa prosessi. Tällaiset ehdotukset rytmittävät ryhmän toimintaa, pidetäänpä niitä sitten hyvinä tai huonoina.

Hiedanrannan saunan tekijöiden päämäärä on selkeydestään huolimatta melko väljä. Ihmiset tulevat tähän projektiin täysin sattumanvaraisesti. Projektilla ei ole minkäänlaista ennalta määrättyä organisaatiota tai rakennetta. Muodostuva ”tiimi” ei tule saamaan työstään palkkaa vaan motivaatio on löydyttävä saunasta, sen tekemisestä ja yhdessä toimimisesta. Hiedanrannan sauna voi siis paitsi tarjota pehmeät löylyt, myös auttaa tuomaan johtajuuden 21. vuosisadalle.

Yhteisöllisyys ja avoimuus – ristiriitaiset voimavarat

Saunaprojektissa keskeisinä toiminnan periaatteina ovat yhteisöllisyys ja toiminnan avoimuus. Yhteisöllisellä tekemisellä viitataan yhdessä tekemiseen: suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Avoimuudella puolestaan toivotaan matalan kynnyksen osallistumismahdollisuutta ja laajaa sosiaalista diversiteettiä saunan kanssa puuhastelevien tai sitä käyttävien sisällä. Sekä yhteisöllisyys että avoimuus toimivat voimavarana kaupunkitilan väliaikaiskäytölle. Niiden rajapinnalla törmätään kuitenkin siihen, että ilmiöinä nämä kaksi ovat jopa ristiriitaisia keskenään.

Lähtökohtaisesta käsite “yhteisöllisyys” viittaa jonkinlaiseen yhteisöön, eli ryhmään. Ryhmän olemassaololle puolestaan on tyypillistä eron tekeminen ryhmän ulkopuolisiin henkilöihin. Voidaan arvuutella, tavoitetaanko saunaprojektissa laajalle kantava yhteisöllisyys vai kehittyykö niin sanottu ydinporukka, jonka keskinäinen yhteisö rajaa joitakuita ulkopuolelle.

Projektin ehdoton vahvuus voi olla “hop on-hop off” -tyyppinen pikaisen osallistumisen mahdollisuus, mikä kutsuu myös sitoutumishaluttomia kansalaisia mukaan toimintaan.

Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että toiminnassa on mukana sitoutuneita ihmisiä. Näiden osallistujaryhmien, piipahtajien ja sitoutuneiden, keskinäisen yhteisöllisyyden muotoutuminen on saunaprojektin kiinnostava polttopiste. Pohtimisen arvoista on myös, miten osallistumisen “eri kehillä” toimiminen vaikuttaa saunalla pyörivien henkilöiden kokemukseen vastuusta ja oikeuksista. Nämä rajanvedot näkyvät luultavasti selkeiten saunan ylläpitoon liittyvissä toiminnoissa.

Projektin edetessä eteen on tullut monia uusia ja huomioitavia asioita, mutta yhteistyöllä päästään aina eteenpäin. (kuva Möljän sauna)

Kaikenkaikkiaan saunaprojektin vahvuuksiksi voivat osoittautua luotsattu yhteistoiminta, saunan ympärille syntyvä yhteisö ja osallistumisen matala kynnys. Tutkimuspohjainen lähtökohta tarjoaa mahdollisuuden paitsi havainnoida, myös välttää yleisiä yhteistoiminnan kompastuskiviä ja toisaalta kehittää uusia tekemisen tapoja. Uskomme projektiin on vahva, harvoin tapaa niin suurta porukkaa innostuneita ihmisiä kuin mitä saunatyöpajoissa olemme kohdanneet.

Meeri Mäkimattila, Pauliina Kivineva & Harri Tuominen

Blogiteksti on osa DAC-hankkeen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuunnan järjestämää Hiedanranta-erikoiskurssia. Kurssilla pohdittiin kaupunkitilan väliaikaiskäyttöjä, kaupunkilaisten toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kaupunkikulttuurin eri teemoja ja Hiedanrannan kehittämistä. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Visual Culture and Contemporary Art -maisteriohjelman kanssa.

Möljän saunan logon on suunnitellut Juuso Pilhjerta.