Yhteisöllisen kaupunkikehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita Berliinissä

Berliinissä lokakuussa järjestetyssä yhteisöasumisen Experimentdays 17 – European Collaborative Housing Hub -tapahtumassa oli asumisen ratkaisujen lisäksi esillä myös todella kiinnostavia yhteisöllisen kaupunkikehittämisen hankkeita.

Olin mukana työpajoissa, joissa käsiteltiin berliiniläisen ZUsammenKUNFT-osuuskunnan toimintaa sekä Experimentdays 17 -tapahtumapaikkana ollutta Circular Economy Housea.

Yhdessä tulevaisuuteen

Vuonna 2013 joukko erilaisissa sosiaalisissa liikkeissä ja itseorganisoituneissa projekteissa mukana olevia berliiniläisiä päätti perustaa kaupunkikehittämiseen keskittyvän ZUsammenKUNFT-osuuskunnan. Järjestäytymisen taustalla on markkinavetoisen kaupunkikehittämisen ja asumisen kallistumisen kritiikki, mutta myös kaupungin hallinnon taholta ilmaistu toive luoda yhteinen taho, jonka kautta tavoittaa kirjava joukko ruohonjuuritason toimijoita.

Osuuskunnan pyrkimyksenä ovat sosiaalisesti monimuotoiset kaupunginosat, asumisen kohtuuhintaisuus, taiteilijoiden sekä pienten ja keskisuurten paikallisten yritysten tukeminen.

Tavoitteena on saada toimijoiden ja tarpeiden moninaisuus aiempaa kattavammin mukaan kaupunkikehittämiseen.

Berliinissä on myös huomattu skaalautumisen ongelma. Eri kaupunginosissa, hankkeissa ja projekteissa on havaittu paljon toimivia ja tehokkaita yhteistyön tapoja, mutta niiden laajempi levittäminen on ollut vaikeata. Osuuskunta toimii eräänlaisena yhteistyön alustana, jossa pienet toimijat ja instituutiot oppivat toisiltaan.

Herääkö DDR:n aikainen tilastokeskus henkiin?

ZUsammenKUNFT-osuuskunnan pilottiprojekti on Haus der Statistik, entinen Itä-Saksan valtion tilastokeskus, joka on ollut tyhjillään jo vuodesta 2008. Alexanderplatzilla sijaitseva 40 000 kerrosneliön rakennus on liittovaltion omistuksessa, mutta Berliinin kaupunki valmistelee parhaillaan sen ostoa.

Aloite entisen tilastokeskuksen käyttöönottamiseksi laitettiin vauhtiin 2015 yhtenä ratkaisuna pakolaisten majoittamiseksi. Uusien, integroivan ja yhteisöllisen asumisen ratkaisujen lisäksi hanke tähtääkin väliaikaisen asumisen kehittämiseen, jotta asuntoa tarvitsevien tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti ja joustavasti.

Tavoitteena on rakentaa paikallisen demokratian, sosiaalisten kysymysten, kulttuurin, koulutuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan keskus. Toiminnan muotoutumiseen vaikuttaa merkittävästi vuokrataso, joka kustannussuunnitelman mukaan on ainakin suomalaisittain hyvin edullinen. Asuminen maksaa 4-9 euroa neliöltä ja työtilat 3-4 euroa (hinnat ilman lämmitystä).

Suunnitelman mukaan Haus der Statistik tulee sisältämään integroitua asumista sekä erilaisia taiteen, kulttuurin ja koulutuksen tiloja.

Hankkeella on ollut vahva poliittinen tuki Mitten hallintoalueen parlamentissa, mutta sittemmin myös sosiaalidemokraattien, vasemmiston ja vihreiden syksyllä 2016 muodostaman koalitiohallituksen myötä.

Hankkeen vetäjien mukaan nyt vallitsee yhteinen tahtotila siitä, että kirjavan ja monikulttuurisen Berliinin tulee näkyä myös kaupungin keskeisimmillä paikoilla.

Berliinin senaatti onkin päättänyt investoida hankkeeseen 140 miljoonaa euroa ja tarkoituksena on sijoittaa ainakin senaatin kulttuurisihteerin ja Mitten aluehallinnon toimitilat rakennukseen.

Kiertotalouden keskus Neuköllnissä

Experimentdays 17 -tapahtuma järjestettiin Circular Economy Housessa Neuköllnin kaupunginosassa. ”Kiertotaloustaloa” kehitetään Agora-kollektiivin toimesta Berliner Kindl -panimon entiseen varastorakennukseen. Suurimman osan panimon alueesta omistaa sveitsiläinen Edith Maryonin säätiö, jonka edustaja painotti työpajassa säätiön ostaneen paikan ”pois spekulatiivisen kiinteistökehittämisen piiristä”.

Circular Economy Housea kehitetään Berliner Kindl -panimon entiseen varastorakennukseen Neuköllnissä.

Tällä hetkellä Circular Economy Housen rakennuksessa on lähinnä jaettuja työtiloja ja tapahtumien järjestämiseen vuokrattavissa oleva suurempi hallitila. Vuonna 2016 alkaneen hankkeen kiertotalouden ratkaisut olivat vielä alkutekijöissään, mutta tavoitteena on muuttaa alue suljettuun kiertoon perustuvaksi, energiaomavaraiseksi ja kaikille avoimeksi kohtaamispaikaksi sekä turvata sen sosiaalinen, luova ja ekologinen käyttö pitemmällä aikavälillä.

Varastorakennuksen päälle rakennetaan eri väestöryhmiä ja sukupolvia yhdistävää yhteisöasumista. Neliövuokra pyritään pitämään asunnoissa maksimissaan 6,50 eurossa.

Kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä innovatiivisten ja edullisten asumisen ratkaisujen kehittämiseksi Berliinistä löytyy poliittista tahtoa.

Hanketta tuetaan senaatin Kasvavan kaupungin ja kestävän kehityksen infrastruktuurin erityisrahastosta.

Yhteisen hyvän ongelma

ZUsammenKUNFTin ja Circular Economy Housen vetäjät korostivat vahvasti hankkeiden pyrkimystä ”yhteiseen hyvään” ja tavoitetta lisätä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua kaupunkikehittämiseen. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, mutta on aiheellista kysyä mitä yhteinen hyvä tarkoittaa ja ketä hankkeet lopulta edustavat.

Työpajoissa kritiikki oli ankaraa ja keskustelu niin kiivasta, että vastaavaa ei Suomessa koe oikeastaan koskaan. Asialinjalla pysyttiin, mutta mukana olijat nostivat esiin huomion, että lähes kaikissa yhteisöasumisen ja kaupunkikehittämisen hankkeissa on mukana pitkälti sama, valkoinen ja koulutettu keskiluokkainen porukka. Esimerkiksi Neuköllnin tai Kreuzbergin turkkilais- ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset eivät näy millään tavalla näissä hankkeissa. Tämän ongelman vetäjät toki myönsivät ja toimijoiden yhdistymisen tavoitteena on saada mukaan uusia ihmisiä erilaisista taustoista.

Hankkeiden vastustus liittyy tietenkin gentrifikaatioon, josta Berliinissä keskustellaan hyvin kiivaasti. Myös Neuköllnissä sijaitseva Circular Economy House on kohdannut vastusta ja pelkoa ”coffee shop-hipstereiden” tulosta ja hankkeen vaikutuksesta alueen hintatason nousuun.

Gentrifikaation ongelmiin tai edustavuuden haastaisiin ei varmasti ole yhtä patenttiratkaisua, mutta ZUsammenKUNFT-osuuskunnan lähestymistapa voisi toimia hyvänä lähtökohtana. Heidän mukaan kaupunkikehittämisen tulisi olla:

  1. paikallista ja ihmisiä sitouttavaa
  2. ei spekulatiiviseen voitontavoitteluun perustuvaa
  3. ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, yhteiskunnallisesti solidaarista

Mikko Kyrönviita                                                                                                                     johtamiskorkeakoulu, TaY