Tieteen päivät Tampereella 26.1. – keskustelua kaupunkisuunnittelusta ja asukasaktivismista

Tieteen päivät järjestetään Tampere-talossa lauantaina 26.1. Luvassa kiinnostavaa ohjelmaa koko päiväksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Myös DAC-hanke on vahvasti mukana päivän ohjelmassa.

Kaupunkisuunnittelu – Toisin tekemisen rohkeus kaupungissa

Pieni sali 1: 10.00 – 11.45
Alustusten ja paneelin aiheena on kaupunkisuunnittelun rohkeat kokeilut, visiot, ideat ja ratkaisut. Millaista kaupunkisuunnittelua tarvitaan 2020-luvun urbanisoituvissa kaupungeissa? Miten kaupunkisuunnittelu vastaa tällä hetkellä asukkaiden moninaisiin tarpeisiin ja luo hyvää kaupunkiympäristöä? Entä millaisia uudenlaisia kaupunkisuunnittelun ja osallistumisen tapoja on nähtävissä? Lisäksi paneelissa keskustellaan siitä, miten suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa ilmenee toisin tekemisen rohkeus.

Paneelin puheenjohtaja:

professori Liisa Häikiö, sosiaalipolitiikka, Tampereen yliopisto

Osallistujat:
Jenni Airaksinen, Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Kuntaliitto
Minna Chudoba, yliopistonlehtori, arkkitehtuuri, Tampereen yliopisto
Anna-Kaisa Ikonen, valtiosihteeri, Tampereen kaupungin valtuuston pj.
Lauri Lyly, pormestari, Tampereen kaupunki
Marjaana Niemi, professori, historia, Tampereen yliopisto

Asukasaktivismi ja rohkeus nähdä kaupunki toisin

Pieni sali 2: 12.00 – 12.45

Aktiiviset asukkaat muokkaavat kaupunkia monin tavoin: Kirjoituksin ja keskusteluin vaikutetaan mielikuvaan kaupungista. Maankäytön prosesseissa ja aktiivisella kaupunkitilan haltuunotolla taasen vaikutetaan suoraan kaupunkikuvaan ja -tilaan. Aktiivinen kansalaisuus kysyy rohkeutta ja kykyä nähdä asioita vallitsevasta poikkeavalla tavalla. Lisäksi pitää pystyä tarttumaan toimeen kriittisten havaintojen pohjalta.

Puheenjohtaja:

Eveliina Asikainen, HT, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Osallistujat:
Pieta Hyvärinen, YTM, väitöskirjatutkija: Ruokaa kaupungista – puuhastelua vai politiikkaa?
Jere Nieminen HT, puheenjohtaja Villi Vyöhyke ry: Sissiniittyjä ja istutusiskuja – Omatoiminen luonnonhoito kaupungissa
Eeva Puumala (tutkijatohtori) ja Henna Kuitunen (YTK) Kaupunki nuorten maahanmuuttajien kokemana ja kertomana
Juhana Suoniemi (HM, pyöräilyaktiivi) Rohkeus toteuttaa autokaupunki ja luopua siitä

Katso koko ohjelma tästä.

Konsepti: Yhteiskuntakummi-toiminta tukemaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten arkista osallisuutta

DAC-konsepti yhteiskuntakummi-toiminnasta on tarkoitettu tukemaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten arkista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Konsepti on osaamis- ja tarveperustainen, viranomaisille ja järjestöille suunnattu malli, jonka pohjalta voi kehittää hyviä käytäntöjä ja sovellutuksia edistämään kotoutumista. Mikä tahansa toimijataho voi viedä konseptia eteenpäin esimerkiksi toimintamalleiksi, kehittämishankkeiksi ja tätä kautta arjen käytännöiksi.

Kotoutumisen edistäminen kaipaa tarve- ja osaamisperustaista toimintamallia

DAC-hankkeen julkaisema konsepti keskittyy turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten osallisuuden tarvelähtöiseen tukemiseen ja kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen. Sitä kautta se pyrkii tukemaan hyviä väestösuhteita sekä maahanmuuttajien osallisuuden kehittymistä uudessa yhteiskunnassa. Tulijoiden tarpeiden tunnistaminen, toimijuuden vahvistaminen ja osaamislähtöinen sosiaalinen tuki yhteiskuntaan tutustumisessa ovat yhteiskuntakummi-toiminnan keskiössä. Osallisuuden tukemisen tulee aloittaa jo vastaanottokeskusvaiheessa ja kotoutumisen edistämisen tulee olla tarve- ja osaamisperustaista sekä tukea nykyistä paremmin kaksisuuntaista kotoutumista.

Konseptin taustalla: tarve osallisuuteen

Yhteiskuntakummi-konsepti tarjoaa pohjan systemaattisen, kansallisen tason mallin luomiseksi kotoutumisen edistämiseksi. Se on sovellettavissa niin virallisten kotoutumistoimenpiteiden osaksi tukea tarvitseville maahanmuuttajille kuin kolmannen sektorin koordinoimaksi alkuvaiheen kotoutumisen ja osallisuuden kehittymisen tueksi Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille.

Malli painottaa väestöryhmien välisten yhteyksien vahvistamista osaamis- ja tarveperustaisesti. Kummiparit muodostetaan yhteiskuntakummina toimivan pitempään maassa olleen tai kantasuomalaisen henkilön kokemus ja tietotaito että kummitoiminnan pariin hakeutuvan maahanmuuttajan tarpeet ja osaaminen huomioiden. Näin malli tukee kaksisuuntaista kotoutumista ja molemminpuolista oppimista, antaa tulijoille konkreettista tietoa niistä asioista, jotka hänelle ovat merkityksellisiä ja edistää suomen kielen osaamista sekä kulttuuriin tutustumista.

Yhteiskuntakummi-konseptissa on hyödynnetty tutkimustietoa turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen saapuneiden kokemuksista ja olemassa olevia kotoutumista tukevia, osallisuutta edistäviä ja osaamisperustaisia malleja. Yhteistä malleille on keskittyminen yksilön tarpeisiin ja hänen toimijuutensa ja osaamisensa vahvistamiseen, mutta tällä hetkellä mallit ovat sirpaloituneet eri toimijoiden ja kohderyhmien kesken.

Toiminta: vapaaehtoisuuteen perustuvaa, osaamista kartuttavaa ja toimijuutta tukevaa

Yhteiskuntakummi-konsepti perustuu vapaaehtoisuuteen sekä kummina toimivan että maahanmuuttajataustaisen henkilön osalta. Koulutetut vapaaehtoiset ja heidän parikseen valitut henkilöt allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat toimintaan lyhyeksi määräajaksi kerrallaan. Tämän jälkeen toiminnan onnistumista ja mielekkyyttä sekä kummisuhteen jatkoa voidaan tapauskohtaisesti arvioida.

Kummitoiminnan varsinainen sisältö voi olla laajaa ja pyrkiä edistämään henkilön kotoutumista kokonaisvaltaisesti tai tarkkarajaista, jolloin se tarjoaa kokemusten vaihtoa ja arkista, konkreettista tukea esimerkiksi koulutukseen, ammattiin tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tältä osin yhteiskuntakummi-toiminta poikkeaa perinteisestä ystävätoiminnasta.

Toiminnan perustana on yhteiskuntakummiksi ryhtyvän osaamisen ja tietotaidon kartoitus sekä tulijan tarpeiden tunnistaminen, mahdollisten arjen haasteiden paikantaminen ja osaamisen kartoittaminen. Näin parit voidaan muodostaa tasavertaisiksi, ja toiminta on molemmille osapuolille palkitsevaa ja hyödyllistä.

Konsepti edellyttää koordinoivaa tahoa, koulutettujen vapaaehtoisten joukkoa sekä konkreettista paikkaa (puhelinnumero tai osoite), jonka kautta toiminnan pariin voi hakeutua.

Yhteiskuntakummi tukee kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan

Kaksisuuntaisen kotoutumisen periaatteen mukaisesti rakennettu ja molemminpuoliseen oppimiseen perustuva yhteiskuntakummi-konsepti vahvistaa uuteen kotimaahan ja asuinpaikkaan kiinnittymistä, uuden yhteiskunnan sekä sen tapojen ymmärtämistä. Yhtä tärkeää on, että kantasuomalaisten keskuudessa tietous yhteiskunnan uusista jäsenistä kasvaa ja muodostuu luontevia kohtaamispintoja, joissa monimuotoistuvan yhteiskunnan asukkaat voivat tavata ja keskustella. Yhteiskuntakummi-toiminta tukee muita kotoutumistoimia ja edistää rakentavaa dialogia eri väestöryhmien välillä. Tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Yhteiskuntakummi-konseptiin voit tutustua tästä.

Tekijät Eeva Puumala & Anna-Kaisa Kuusisto

Lisätietoja yhteiskuntakummi-konseptista:

Eeva Puumala 

YTT, tutkijatohtori

eeva.puumala[at]tuni.fi

p. 050 318 6758

SYKE:n Ratkaisuja-blogissa Juha Peltomaa: Yhteiskäyttöautot vauhdilla osaksi kestävää arkiliikkumista

Yhteiskäyttöauton hyödyt voivat parhaimmillaan kannustaa omasta autosta luopumiseen ja siten kestävään liikkumiseen. Hyödyt eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti. Mutta kaupungit ja taloyhtiöt voivat edistää yhteiskäyttöautojen yleistymistä, ja tuoda ne eri tavoin mahdollisimman lähelle asukkaiden arjen tarpeita.

Lue Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Peltomaan Ratkaisuja-blogi tästä.

Artikkeli: Ihmisen näkökulma integroidun asumisen jaetuissa tiloissa

Integroitu asuminen viittaa kortteli- tai rakennusmittakaavan kaupunkiasumisen ratkaisuihin, joilla tavoitellaan keskenään erilaisten asukasryhmien rinnakkaisuutta ja eri osapuolia hyödyttävän vuorovaikutuksen muodostumista.

Katja Maununaho tarkastelee Yhdyskuntasuunnittelu-lehden tuoreimmassa numerossa (4/2018) viime vuosina toteutettujen eurooppalaisten integroidun asumisen kohteiden tilallis-toiminnallista rakennetta tarkoitusta varten kehitetyn mallintavan menetelmän avulla.

Keskeiseksi välineeksi nostetaan Jan Gehlin ihmisen näkökulman tekijät. Artikkelissa tarkastellaan miten Gehlin julkiseen kaupunkitilaan kehitetty lähestymistapa on sovellettavissa asuinkortteleiden sisä- ja ulkotilojen analyysiin, ja mitä sen kautta voidaan paljastaa kortteleiden tilallis-toiminnallisesta rakenteesta integroidun asumisen tavoitteiden kannalta?

Katja Maununahon artikkelin voit lukea Yhdyskuntasuunnittelu-lehden sivuilta.