Urbaani asuminen 2030 – kansalaislähtöisillä skenaarioilla kohti kestävämpää kaupunkiarkea

Dwellers in Agile Cities (DAC) -tutkimusprojektissa kaupunkilaiset ovat keskeisin kaupunkikehittämisen ajuri. Tähän ajatukseen perustuvat Urbaani Elämä – Asukaslähtöiset kaupunkiasumisen skenaariot 2030. Skenaariot auttavat pohtimaan kaupunkilaisen toimintakenttää sekä kaupungin muuttuvaa roolia vastattaessa asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja yhteiskunnan asettamiin haasteisiin tulevaisuuden kaupungeissa.

Skenaariot laati monitieteinen tutkijaryhmä, joka koostuu arkkitehtuurin, asuntosuunnittelun, kaavoituksen, ympäristöpolitiikan, kaupunkikehittämisen, sosiaalipolitiikan ja ennakoinnin tutkijoista. Skenaariot rakentuivat neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä rajasimme ne kaupunkielämän osa-alueet, joihin skenaarioissa keskitymme: asuminen, liikkuminen ja palvelut. Asuminen, liikkuminen ja palvelut ovat keskeisiä osia kaupunkilaisten arkea ja samalla olennaisia osia kestävän kaupunkiarjen, ilmastonmuutokseen vaikuttamisen sekä energia- ja resurssitehokkuuden, toteuttamisessa.

Toisessa vaiheessa tunnistimme kaupunkikehittämisen keskeisimmät trendit. Jaoimme trendit sosiaalisiin, teknologisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja poliittis- hallinnollisiin tekijöihin. Muodostimme trendeihin perustuen skenaarioiden logiikan, valiten kaksi jatkumoa. Jatkumot ovat kaupunkikehittäminen itseorganisoituvana vs. ylhäältä alaspäin tapahtuvana toimintana sekä yhteisöllisyyden vs. yksilöllisyyden kasvu ja korostuminen. Lopuksi rakensimme nelikentän lohkoihin skenaariotarinat. Skenaariokehikko on esitetty kuvassa 1. Tutustu skenaarioihin tarkemmin tästä.

Kuva 1. Urbaani Elämä – Asukaslähtöiset kaupunkiasumisen skenaariot 2030

Kestävässä kaupungissa hallinnon, kaupunkilaisten ja yritysten toiminta ja sen mahdollistaminen turvaavat niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnin edellytyksiä. Parhaiten kestävyys edistyy, kun toimijat pystyvät vaikuttamaan toimintatapoihinsa tai helposti mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Parhaimmillaan kaupunkilaiset luovat ja ottavat sukkelasti käyttöön aiempaa kestävämpiä toimintatapoja, esimerkiksi vaihtavat yksityisautoilun kestävämpiin liikkumispalveluihin sellaisten tullessa tarjolle ja ollessa sujuvasti käytettävissä, tai kaupungin tarjotessa puitteet omatoimisuuteen.

Uudenlaisia palveluja tuotetaan ja otetaan käyttöön vain, jos palvelujen järjestäjien ja yrittäjien, tai asukkaiden, on helppo kehittää toimintamallejaan ja ne ovat käyttäjille helppoja. Tämä edellyttää, että kaupungissa viranhaltijat tietoisesti luovat uutta toimintaa mahdollistavia käytäntöjä ja kannustimia.

Skenaariomme muodostavat kehikon, jossa näiden edellytysten erilaisia järjestämisvaihtoehtoja voi jäsentää ja samalla varmistaa, että kestävä arki olisi kaikkien erilaisten kaupungin asukkaiden saatavilla. Joku asukas kokee turvalliseksi ja miellyttäväksi kaupungin järjestämät palvelut, toinen haluaa ostaa palvelua globaalilta tai paikalliselta toimijalta, kolmas haluaa tehdä asian itse. Kestävässä asukaslähtöisessä kaupungissa kaikkien näiden vaihtoehtojen tulisi olla mahdollisia joko itseorganisoituvasti tai ylhäältä alas johdettuina kokonaisuuksina.

Toisaalta voidaan miettiä, että esimerkiksi pelastustoimi on sellainen toimi, jonka toimiminen tulee varmistaa kaupungin organisaation taholta eli Tori-tyyppisen kaupunkimaailman tavalla. Sitä voidaan haluttaessa tukea Siirtolapuutarha-tyyppisellä vapaapalokuntatoiminnalla, mutta vapaaehtoiseen kansalaislähtöiseen toimintaan ei tulipalotilanteessa yksinomaan haluta turvata. Eri skenaarioiden hahmottelema maailma toimii siis erilaisissa tilanteissa paremmin kuin toinen.

Asuminen on keskeinen osa kaupunkilaisten hyvinvointia. Laadukkaan ja kestävän asumisen suunnittelussa on tarpeen tarkastella eri mittakaavoja, unohtamatta korttelin tasoa. Asuntoreformikilpailun voittanut DAC-tutkijoiden ehdotus havainnollistaa tätä. Resurssitehokkuutta kortteleitakin suunniteltaessa viitoittaa politiikkasuosituksemme tyhjien tilojen käyttöön ottamisen helpottamisesta.

Kun rakennukset, asunnot ja muut tilat mukautuvat asukkaiden muuttuvin tarpeisiin, vältetään myös energiahukkaa tyhjillään olevista tiloista.

DAC-hankkeessa laaditun Ketterä-sovelluksen (blogi ja Ketterä-sovellus) avulla voidaan tunnista eri skenaariovaihtoehtojen mukaisia erilaisia toteutettavissa olevia kestävää arkea luovia asumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi ryhmärakennuttaminen ja muu omatoimitoteutus kuvastavat Siirtolapuutarha-maailmaa, raakatilat Urheilukenttää, palvelupisteet Lentokenttää ja klusteriasunnot Tori-maailmaa, ja niin edelleen. Ketterä-sovelluksessa on esitetty sekä keinoja erilaisiin asumisratkaisuihin että esimerkkejä toteutetuista kohteista Suomessa ja muualla maailmassa.

Liikkumisen osalta DAC-hankkeessa on nostettu keskeiseen asemaan yhteiskäyttöautoilun mahdollisuudet. Tulevaisuuden yksi vahvistuva megatrendi on jakamistalous. Yhteiskäyttöauto kuvastaa tätä trendiä samalla kestävää elämäntapaa korostaen. Yhteiskäyttöautoilun mahdollisuuksista on laadittu opas, joka kuvailee erilaisia vaihtoehtoja autojen yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Tori-skenaarion mukaisessa yhteiskäyttöautomallissa taloyhtiö voi toimia yhteiskäyttöauton organisoijana. Lentokenttä-skenaariossa toiminnan järjestävät globaalit toimijat, esim. autonvalmistajat, ja Urheilukenttä-maailmassa palvelun tarjoaja on paikallinen yrittäjä. Siirtolapuutarha-mallissa asukkaat organisoivat yhteiskäyttöautotoiminnan itse.

Palveluissa tulevaisuuden asukkaan näkökulmasta korostuu erityisesti vanhuspalveluiden järjestäminen ikääntyvän väestön myötä. Nämä palvelut voi eri skenaariomaailmojen jäsentäminä järjestää joko kaupunki, globaali tai paikallinen toimija tai sitten asukkaat voivat organisoida vanhusten hoidon itse. Keskeistä on, että kaikki nämä ratkaisut ottavat huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet ja prioriteetit kestävän arjen muodostamisessa mukaan lukien ilmastonmuutos, energia- ja resurssitehokkuus.

Draamatiimimme on tehnyt skenaarioista myös näytelmät, joiden äärellä voi eläytyä tulevaisuuden arkihetkiin kunkin skenaarion mukaisessa kaupungissa. Näytelmien ensi-ilta on 14.5.2019 seminaarissa Sustainable Urbanisation – bridging development and growth. Myös ainakin Kuntamarkkinoille 11.-12.9.2019 on tulossa esitys. Seuraa viestintäämme tällä sivulla, Twitterissä ja Facebookissa!

Nina Wessberg, VTT