Ajankohtaista

Ketterä kaupunki – kirja kokoaa hankkeen blogit yksiin kansiin

Kaupunkilaiset kaupunkeja kehittämässä

Julkaisu kokoaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittaman Dwellers in Agile Cities -tutkimushankkeen (2016-2019) blogikirjoitukset yksiin kansiin.

Tutkimushankkeemme perustuu ajatukseen asukkaasta muutoksen keskeisimpänä ajurina. Kaupunkilaisten erilaiset tavat elää, asua ja käyttää kaupunkia tuottavat muutospaineita kestävälle kaupunkisuunnittelulle niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti.

Tässä julkaisussa tarkastelemme erilaisia kokeiluja suomalaisissa kaupungeissa sekä kerromme kansainvälisesti kiinnostavista esimerkeistä. Olemme kiinnostuneita asukaslähtöisistä ratkaisuista, joita voi soveltaa erilaisissa kaupungeissa.

Tekstien kirjo on laaja: yhteisöllisestä asumisesta, ryhmärakennuttamisesta ja liikenteen uusista palveluista siirrymme itse tekemisen mahdollisuuksiin, resurssiviisauteen ja älykkäisiin palveluihin. Pohdimme erilaisten väestöryhmien kokemuksia kaupungissa elämisestä, sosiaalisista verkostoista ja kaupungeissa liikkumisesta.

Kaupunkilaiset ovat kaupunkien rikkain voimavara. Yrityselämä haluaa sinne, missä ihmiset haluavat elää. Globaalisti kaupunkien ei tulisi kilpailla keskenään vaan kunkin löytää itsestään se vahvuus, joka tekee juuri siitä kaupungista erityisen ja omanlaisensa. Toivomme kirjan tekstien ruokkivan lukijan ajattelua.

Haastamme sinut pohtimaan miten sinun kaupunkisi voisi tulevaisuudessa olla kestävä ja hyvä asuinpaikka kaikille asukkailleen.

Helena Leino
Dwellers in Agile Cities -hankkeen johtaja

Lataa julkaisu käyttöösi alla olevasta linkistä.

Ketterä kaupunki: blogit

Ketterä kaupunki -hanke on päättynyt

Ketterä kaupunki (DAC) -hanke jätti lokakuussa 2019 loppuraporttinsa Suomen Akatemialle ja on siten virallisesti päättynyt. Hanke on ollut tuottelias ja monin puolin onnistunut – mistä suuri kiitos yhteistyökumppaneille, muille kanssamme töitä tehneille ja kaikille tekemisistämme kiinnostuneille!

Hankkeen tavoitteena on ollut auttaa kaupunkiyhteisöjä vastaamaan ketterämmin ihmisten muuttuviin asumisen, liikkumisen, työskentelyn ja elämisen tarpeisiin sekä edistää samalla asukaslähtöistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä.

Hankkeessa olemme 1) kehittäneet toimintatapoja ikääntyneiden, maahanmuuttajanuorten sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tuen ja palvelun tarpeiden tunnistamiseksi ja niihin vastaamiseksi 2) edistäneet ymmärrystä siitä, mitä kestävä kaupunki tarkoittaa arjen tasolla 3) tunnistaneet ja kehittäneet asukaslähtöisiä osallistumis- ja lähestymistapoja suunnitteluun, rakentamiseen ja lähiympäristön käyttöön sekä muokkaamiseen.

Lue vaikuttavuustarinoista, miten tämä tehtiin ja mitä siitä on seurannut tähän mennessä!

Tältä sivustolta löytyvät hankkeen politiikkasuosituksetratkaisut, artikkelit ja muut varsinaiset julkaisut sekä blogit. Läpileikkauksen hankkeesta saa vaikuttavuustarinoiden ohella silmäilemällä uutiskirjeitä.

Sivusto säilyy ainakin kesään 2022 asti. Jos haluamasi sisältö sivulla ei aukea tai kaipaat lisätietoja, voit edelleen ottaa yhteyttä vuorovaikutusvastaavaan tai tutkijoihin.

Ketterä kaupunki -hankkeen perintöä hyödyntää mm. strategisen tutkimuksen hanke ORSI, joka tutkii reiluja ja rivakoita keinoja luotsata Suomi ympäristön kantokyvyn rajoihin. Yksi tarkastelukohteista on oikeudenmukainen siirtymä kaupunkilaisten arjessa: Miten esimerkiksi erilaisista elämäntilanteista johtuvat tarpeet ja haavoittuvuudet huomioidaan uusien säädösten laatimisessa, ja miten yksilöt ja verkostot voivat tai haluavat osallistua yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen. Hankkeessa ovat mukana Ketterä kaupunki -tutkijat Liisa Häikiö, Juha Peltomaa ja Antti Wallin. Lue lisää ja tilaa ORSI-uutiskirje täältä.

Ketterä kaupunki -hankkeelle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pääpalkinto

Tampereen yliopisto jakoi 12.9.2019 ensimmäistä kertaa tunnustuspalkintoja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Pääpalkinnon sai Ketterä kaupunki-hanke. Palkinnon perusteluissa kiitetään hanketta siitä, että se on vaikuttanut yhteiskuntaan monipuolisesti ja konkreettisella tavalla.

Esimerkkinä mainitaan mm. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin, sosiaalipolitiikan, aluetieteen, yhteiskuntatieteiden ja ympäristöpolitiikan tutkijoiden yhteistyönä toteutettu Ketterän asumisen keittokirja -sovellus, joka on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä oleva urbaanin asumisen idea- ja tietopankki.

Ehdotuksia oli pyydetty yhteiskuntaa merkittävästi ja konkreettisesti kehittävistä vaikuttavuusteoista ja toimintamalleista. Lue lisää tunnustuksista ja perusteluista Tampereen yliopiston uutisesta.

Kuva: Jonne Renvall

 

Politiikkasuositus: Yhteiskäyttöautopalvelujen kestävä toteuttaminen kaupungeissa

Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä täydentävät yhteiskäyttöautopalvelut ovat yksi keino korvata yksityisautoilua ja edistää puhdasta, fossiilisista polttoaineista vapaata kaupunkiliikennettä.

Esitämme viisi suositusta kaupunkiseutujen päätöksentekijöille edistää yhteiskäyttöautopalveluja osana kestävää kaupunkiliikennettä.:

  • Kaupunkilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja kannustusta yhteiskäyttöautojen käyttöön.
  • Yhteiskäyttöautot tulee sisällyttää liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun prosesseihin.
  • Pysäköintipaikkojen määrä ja sijainti ovat olennaisia käyttöön vaikuttavia tekijöitä.
  • Yhteiskäyttöautojen tulee olla kannattavaa liiketoimintaa palveluntarjoajalle.
  • Yhteiskäyttöautopalveluja on edistettävä useiden kaupungin toimijoiden yhteispelinä.
Politiikkasuositus on kokonaisuudessaan luettavissa ja ladattavissa alla olevasta linkistä:

Yhteiskäyttöautojen kestävä toteuttaminen kaupungeissa

Lue kaikki hankkeen politiikkasuositukset klikkaamalla tästä.

Hiedanrannan saunassa päästään pian löylyihin

Hiedanrannan sauna -projekti on lähtenyt etenemään vauhdilla. Sauna rakentuu hollantilaisten arkkitehtiopiskelijoiden, sauna-aktiivien, Pirkanmaan Kaarikoirien sekä Tampereen kaupungin ja yliopiston toimijoiden yhdistäessä voimavaransa. 

Sauna terasseineen rakentuu puusta, mutta pukutilat ja varasto tulevat kahden vanhan merikontin sisään. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Hiedanrannan yhteisöllinen sauna -projektissa on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut paljon. Helmikuussa 2019, kun saunaryhmän ensimmäisistä tapaamisista oli kulunut melkein kaksi vuotta ja prosessi lupa-asioineen junnasi edelleen paikallaan, DACin sauna-aktiivit ilmoittivat luopuvansa projektista. Vuokrasopimusta ei ollut saatu kirjoitettua lukuisista yrityksistä huolimatta ja voimavarat saunaprojektin eteenpäin puskemiseen olivat vähissä. Ajatus yhteisöllisen saunan rakentamisesta jäi kuitenkin kytemään, eikä hiljaiselo saunaryhmässä kestänyt kuin muutaman kuukauden.  

Huhtikuussa tapahtui yllättävä käänne, kun saunaprojekti linkitettiin hollantilaisen Delftin yliopiston puurakentamisen kurssiin, ja kurssin vetäjä Alberto Altés Arlandikseen. Alberto kiinnostui Hiedanrannasta ja saunaideasta, ja kohta suunnitteilla olikin jo kahden viikon intensiivinen rakennusurakka, jonka aikana Delftin arkkitehtiopiskelijoiden kurssi rakentaa Hiedanrantaan saunaa pukutiloineen ja terasseineen.  

Yhteistyö Delftin puurakentamisen kurssin kanssa sai saunaprojektin pyörät pyörimään vauhdilla ja saunan toteutuminen kesäkuun alussa alkoi vaikuttaa todelliselta.

Alberto Arlandiksen ohjaama puurakentamisen kurssi on monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Kurssilla käytännöllinen rakennustyö yhdistyy lukemiseen, teoriaan ja liikeilmaisuun. Kahden viikon intensiivijakso Hiedanrannassa koostuu pääasiassa pitkistä päivistä rakennustyömaalla, mutta mukaan on mahdutettu myös muutamia tanssitunteja. Tanssituntien tarkoitus on auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tilaa liikkeen, liikkumisen ja tilassa olemisen kautta. Rakentaminen ei myöskään ole esimerkki perinteisestä saunaurakasta: opiskelijoille on annettu tietyt reunaehdot koskien rakentamista, mutta suunnitelmissa on varaa myös pienille muutoksille ja luovuudelle.   

Neljä kuuden arkkitehtiopiskelijan työryhmää rakentaa saunaa ilman täsmällisiä piirustuksia, suunnitellen tekemisen lomassa.

Ryhmä opiskelijoita suunnittelee saunan pukutilan sisustusta. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Tarttuminen auenneeseen yhteistyömahdollisuuteen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa ja saunaprojektin nopea uudelleenkäynnistäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Hiedanrannan sauna -projektin aktiivien aikaisempia ponnistuksia. Parin vuoden aikana tehdyt selvitykset, yhteistyön rakentuminen, materiaalihankinnat sekä saunan piirustukset ovat tulleet nyt käyttöön. Ilman saunaprojektissa kerättyjä tietoja ja ymmärrystä saunan rakentamisen virallisesta prosessista ja sen avainhenkilöistä, emme olisi nyt tilanteessa, jossa Hiedanrannan yhteisöllisen saunan odotetaan valmistuvan muutaman päivän kuluttua. 

Kevään 2017 ensimmäisten saunatapaamisten osallistujista enää vain kourallinen on aktiivisina mukana toteuttamassa Hiedanrantaan nyt rakenteilla olevaa saunaa. Ideat saunasta ja sen sijainnista ovat vaihtuneet useaan kertaan kuluneen kahden vuoden aikana, eikä lopputulos ole varmasti enää samanlainen, kuin se oli kuvitelmissamme ensimmäisissä tapaamisissa. Vaikka saunan rakennustöissä ovat tällä hetkellä pääasiassa Delftin opiskelijat, on mukana edelleen myös vanhoja sauna-aktiiveja ja nyt paikallisyhteisöt ovat aiempaa tiiviimmin mukana. 

Saunan paikka Hiedanrannassa löytyi ideoinnin sekä sauna-aktiivien ja kaupungin välisten lukuisten neuvottelujen jälkeen. Jo vallitseva yhteisymmärrys saunan sijainnista auttoi viemään saunaprojektia eteenpäin nopealla tempolla.

Ensimmäisiä rakennuspäiviä saunatyömaalla. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Saunan tämän hetkinen sijainti Pajan ja Lielahden kartanon välillä on eräänlainen solmukohta yhdistäen alueen toimijoita. Jukola-talon läheisyys tuo saunan myös Tampereen yliopiston sekä Tampereen kaupungin toimijoihin. Aiemmin vailla kunnollista käyttöä ollut, lähinnä parkkipaikkana toiminut sora-aukio on saunan myötä muuntautunut hiedanrantalaisten aktiiviseksi kohtaamispaikaksi. Arkkitehtiopiskelijoiden paiskiessa hommia, on työmaalla pistäytynyt päivittäin lukuisia hiedanrantalaisia, tarjotakseen apuaan tai ideoitaan projektiin, tai vain seuratakseen rakennusurakan etenemistä. Myös Hiedanrannan läpi kulkevat pyöräilijät pysähtyvät usein juttelemaan työmaan reunalle. Saunaprojekti kiinnostaa, ja moni on seurannut sen etenemistä Hiedanrannan yhteisöllinen sauna -Facebook-ryhmässä.  

Saunan keskeinen sijainti on tuonut koko projektin lähemmäksi niin Pajan, Kartanon kuin Kuivaamonkin toimijoita. Osallistumisen tapoja on ollut monia: Kaarikoirat työskentelevät rakennustyömaalla ohjaten opiskelijoita, Pajan seppä on tehnyt reikiä kontteihin ja apua on saatu myös esimerkiksi materiaalihankintoihin, saunapuiden järjestämiseen ja terassin istutusten suunnitteluun. Idea terassista, joka voisi toimia tarvittaessa myös katettuna esiintymislavana, syntyi Sirkus Faktorin toiveista. Kartanon Kuntoutuspolun toimijat puolestaan innostuvat askartelemaan saunalle maskottia. Saunan toteutusta ovat tukeneet lisäksi Hiedanrannan kehitysohjelma, Carbofex, Visit Tampere, Puutoimi, Hilti sekä Harvia. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainiten. 

Toisena rakennusiltana saunatyömaalle alkoi kantautua musiikkia. Yksi Pajan käsityöläisistä oli nostanut kaiuttimet toisen kerroksen ikkunalaudalle luodakseen meille tunnelmaa. Tämän jälkeen työmaalla on soinut aina musiikki.  

Saunaprojektin vauhdittuminen kevään aikana on osunut monella tapaa juuri oikeaan hetkeen ja se on tuonut Hiedanrantaan kaivattua kipinää ja yhteistekemistä. Hiedanrantalaisten kanssa keskusteltaessa on toistunut saunaprojektin tärkeys uuden energian tuojana ja alueen toimijoiden aktivoijana. Useat hiedanrantalaisista ovat tulleet alueelle lähes kolme vuotta sitten ja heidän toimintansa Hiedanrannassa on alkanut vähitellen vakiintua. Alueella ei myöskään ole ollut hetkeen yhteisprojektia, joka toisi toimijat yhteen. Kesän alku ja aurinkoiset rakennuskelit ovat myös luoneet ihanteelliset puitteet saunan rakentamiselle. 

Delftin opiskelijoiden mukanaan tuoma innostus on tarttunut koko saunaprojektiin ja puhaltanut Hiedanrannan alueelle uutta virtaa. Saunan valmistuminen aikataulussaan on yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi niin Delftin opiskelijat, sauna-aktiivit kuin hiedanrantalaisetkin ovat olleet valmiita paiskimaan pitkiä päiviä ja tarjoamaan apuun tietonsataitonsa ja aikansaTyön ja vapaaehtoisuuden rajat muuttuvat häilyviksi saunaprojektin imaistessa sisäänsä. Valmistuessaan Hiedanrannan sauna tulee olemaan niin hiedanrantalaisten kuin muiden kaupunkilaistenkin yhteisessä käytössä. 

 

Veera Turku & Elina Alatalo

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Hiedanrannan sauna -ryhmä

DAC-hanke on ollut mukana tekemässä Hiedanrannan saunaa. Projektin edetessä on kerätty kuvia, videoita ja muistiinpanoja sekä pidetty kenttäpäiväkirjaa, joita tullaan hyödyntämään tutkimuksessa.