Ajankohtaista

Sustainable Urbanisation – bridging development and growth 14.5. – welcome!

The conference ‘Sustainable Urbanisation – bridging development and growth’ brings together the ‘Urbanising Society’ research projects funded within the ‘Strategic Research Programme’ 2016‒2019 hosted by the Academy of Finland. These projects have examined diverse dimensions of recent urbanisation and subsequent impacts on Finland and other countries. The conference increases understanding on the topic and makes research knowledge usable in general decision-making processes and in urban and community planning.

Date: Tuesday, 14 May 2019 at 10:00-17:30
Venue: Aalto University, Main building Dipoli, Auditorium: Lumituuli (address Otakaari 24, Espoo, Finland)

At 15:25-16:00, the DAC project will provide an exciting presentation of four citizen-driven scenarios on urbanisation in Finnish ”Urbaani elämä 2030″ – asukaslähtöiset kaupungistumisen skenaariot”.

See the full programme here (pdf).

Registration

The conference is free of charge and open to everyone interested in the topic. However, prior registration is required. Participants are invited to register no later than Wednesday 8 May 2019 by using this link.

Registration for students

Please note! Students are welcome to participate in the conference using this student registration link. Registration no later than Wednesday 8 May 2019. Lunch is not included for the students.

More information here.

Welcome to the Conference!

 

 

Ketterän asumisen keittokirja -sovelluksen julkistustilaisuus Helsingissä 23.4.

Reseptit, raaka-aineet, raha: Ketterän asumisen keittokirja -sovelluksen julkistusilaisuus

Millä keinoilla pystytään tuottamaan urbaaneja, eri tarpeisiin mukautuvia ja asukkaiden osallistumisen mahdollistavia asumisratkaisuja? Mitkä osallistamisen keinot ovat realistisia ja mitkä utopistisia? Miten joustavuus pystytään rahoittamaan? Mikä suhde hallintamuodoilla on tilaratkaisuihin?

Dwellers in Agile Cities – Ketterä -kaupunki -tutkimushankkeessa kehitety Ketterän asumisen keittokirja on helppokäyttöinen nettisovellus. Se on vapaasti saatavilla oleva idea- ja tietopankki, joka palvelee urbaanin nykyasumisen suunnittelua ja kehittämistä.

Tule perehtymään sovellukseen ja testaamaan, kuinka se olisi hyödynnettävissä omassa toiminnassasi!

Aika: 23.4.2019 klo 13-16

Paikka: Musiikkitalo, Terassilämpiö, Mannerheimintie 13 A, Helsinki

Ohjelma:

13.00 Avaussanat ja johdatus sovelluksen käyttöön, Jyrki Tarpio, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö

13.30 Teematyöpajat

Reseptit: luovat keinoyhdistelmät urbaaniin vuokra- ja omistusasumiseen

Raaka-aineet: tila ja taustatekijät: kahdeksan kategoriaa paloiteltuna

Raha: joustavuuskonseptien, jaettujen tilojen ja hallintamuotojen suhde rahoitukseen ja talouteen

15.00 Työpajojen koonti ja keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu tilaisuuteen 15.4. mennessä. Ilmoittaudu tästä.

Ota tilaisuuteen mukaan oma tietokone tai tabletti, jotta pääset käyttämään sovellusta paikan päällä. 

Voit myös ladata ohjelman tästä.

Lisätietoja: jyrki.tarpio@tuni.fi

Esitelmäkutsu: Kansalaislähtöinen kaupunki -työryhmä Kaupunkitutkimuksen päivillä 25.-26.4.

Työryhmä: Kansalaislähtöinen kaupunki

Vuoden 2019 Kaupunkitutkimuksen päivien teema on Arjen kaupunki.

Ihmisten arki kaupungeissa rakentuu moninaisten tarpeiden, käytäntöjen ja elämäntilanteiden mukaan. Osallisuus oman elinympäristön kehittämiseen on noussut entistä kuumemmaksi kysymykseksi. Kutsumme tähän työryhmään esityksiä kertomaan kansalaislähtöisistä kaupunkikehittämistapauksista sekä kaupunkikehittämistä kriittisesti, teoreettisesti tai metodologisesti arvioivia esityksiä.

Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota eri konteksteissa ilmeneviin avoimuutta ja osallisuutta korostaviin piirteisiin ja tapoihin, joilla demokratia toteutuu näissä prosesseissa. Keskeisiä kysymyksiä tällöin ovat: millainen rooli kansalaisille erilaisissa prosesseissa muodostuu? Miten osallisuuden kokemus ymmärretään eri toimijoiden keskuudessa? Mitä uusia metodisia ratkaisuja on kokeiltu ja mitkä näistä näyttäisivät vakinaistuvan?

Työryhmään ovat tervetulleita kaikki kansalaislähtöisestä kaupunkikehittämisestä, osallisuudesta ja ruohonjuuritason kokeiluista kiinnostuneet toimijat. Kiinnostuksemme kohteina ovat erityisesti osallistuva budjetointi, yhteiskehittäminen ja uudenlaiset osallistavat kokeilut. Toivomme vilkasta keskustelua kansalaislähtöisten kaupunkikehittämisen vaikuttavuudesta, mahdollisuuksista ja ongelmista sekä kaupunkilaisten osallisuuden teoreettisista kysymyksistä.

Työryhmän järjestävät Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat Ketterä kaupunki – Dwellers in Agile Cities (DAC 2016–2019) -hanke, jossa on tutkittu kaupungistumista ja asukaslähtöistä, kokeilevaa kaupunkikehittämistä, sekä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU 2017–2021) -hanke, jossa kokeillaan ja kehitetään demokraattisia innovaatioita ja kansalaisten vaikuttamiskeinoja.

Työryhmän puheenjohtajat:

Helena Leino, Tampereen yliopisto
Antti Wallin, Tampereen yliopisto
Nina Wessberg, VTT
Pekka Tuominen, Helsingin yliopisto
Mikko Rask, Kuluttajatutkimuskeskus
Titiana Ertiö, Kuluttajatutkimuskeskus

Abstraktiehdotukset voi lähettää maanantaihin 11.3. 2019 mennessä osoitteeseen pekka.tuominen@helsinki.fi

Kaupunkitutkimuksen päivät

Politiikkasuositus: Tyhjät tilat kaupunkien voimavaraksi!

Tyhjät tilat ovat alikäytetty voimavara. Esimerkiksi toimistotilojen vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla on Euroopan korkeimpia. Uudet palvelut tai alustatalouden ratkaisut eivät riitä ennen kuin tilojen käyttöönoton keskeisimmät esteet on poistettu.

Politiikkasuosituksessa nostamme esiin kolme tekijää, joilla tilojen käyttöönottoa voidaan merkittävästi helpottaa:

  • Ylikorjaamista tulee välttää.
  • Kiinteistön arvo ei saa laskea tilojen käyttöönotossa.
  • Maankäyttö- ja rakennuslakiin kokeilevan käytön periaate.
Politiikkasuositus on kokonaisuudessaan luettavissa ja ladattavissa alla olevasta linkistä:

Tyhjät tilat kaupunkien voimavaraksi!

Lue kaikki hankkeen politiikkasuositukset klikkaamalla tästä.

 

Sosiaalinen monimuotoisuus esiin kartan avulla

Miltä kaupunki näyttäytyy sosiaalisen monimuotoisuuden valossa? Interaktiivinen kokemuskartta tuo esiin maahanmuuttajanuorten ja ikääntyneiden kaupunkilaisten kokemuksia.

Koettu Tampere -kartan avulla tuodaan esiin kaupunkilaisten kokemuksia tamperelaisista paikoista. Kartassa tulee näkyväksi paikat, joissa ihmiset viettävät aikaa, minkälaisia heidän arjen reittinsä ovat ja mitä toimintoja paikkoihin kytkeytyy. Kaupunkilaisten kokemukset ja ajatukset saavat kartassa äänen. Kartan tarkoituksena on nostaa kokemustiedon merkitystä esiin ja välittää viestiä inklusiivisten tilojen suunnittelun merkityksestä.

Kartan kokemukset koostettiin hervantalaisille ikääntyneille 2017 toteutettujen muistelupiirien aineistosta sekä maahanmuuttajataustaisille nuorille aikuisille suunnatuista ryhmä- ja yksilöhaastatteluista vuosina 2017-2018. Muistelupiireissä nousi esiin monia tarinoita sekä nykyisistä että menneisyyteen liittyvistä paikoista.

Maahanmuuttajataustaisten haastatteluissa lähtökohtana olivat kokemukset kaupunkitiloista ja suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen peilaamisesta. Kokemukset luokiteltiin kuuden eri toimintaluokan mukaan. Luokittelussa oltiin erityisesti kiinnostuneita siitä, mihin toimintaan kokemus linkittyi.

Maahanmuuttajanuorten kokemukset

Maahanmuuttajanuorten aineistosta nousivat esiin inklusiiviset ja ekslusiiviset kokemukset. Huomionarvoista kokemuksissa olivat sosiaaliset kohtaamiset, jotka sisälsivät sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä. Rasistisiksi koettuja tilanteita oli syntynyt erityisesti kaduilla ja busseissa. Haastatteluihin osallistuneiden sukupuolella oli merkitystä siinä, minkälaisissa paikoissa käytiin, mutta myös sosiaaliset kohtaamiset poikkesivat jonkun verran toisistaan. Nuoria naisia oli häiritsevissä kohtaamisissa useammin puolustanut joku ulkopuolinen kantaväestöön kuuluva henkilö. Nuoret miehet leimattiin taas kokemusten mukaan useammin uhkaksi ympäristössään. Kaupallisissa tiloissa useimmat maahanmuuttajanuoret olivat kokeneet seuraamista ja katseita.

Maahanmuuttajanuorten kokemuksissa oli havaittavissa rakenteellisia seikkoja, jotka vaikuttivat osallisuuteen kaupungissa. Osalla nuorista aikuisista ei ollut suomalaisen järjestelmän hyväksymiä henkilöpapereita ja tällöin iän todistaminen oli vaikeaa paikoissa, joihin pääsyssä vaaditaan yli 18 vuoden ikää. Turvapaikanhakijana ollessa oli myös vapaa-aikaa liikaakin käytettäväksi ja se vaikutti siihen, missä paikoissa aikaa vietettiin. Lisäksi kielitaidon puute tai vähäisyys asetti haasteita esimerkiksi yhdenvertaisten terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa.

Vuodenajat korostuivat useampien maahanmuuttajanuorten puheissa ja kesällä oli kokemusten mukaan helpompi luoda positiivisia kohtaamisia kantaväestön kanssa.

Toisaalta kaupungista löytyi tiloja, joissa ihonvärillä ja henkilöpapereiden olemassaololla ei ollut merkitystä. Näissä paikoissa suvaittiin monimuotoisuutta ja ne koettiin kodin tuntuisiksi.

Julkisten sekä kaupallisten tilojen suunnittelun ja yhdenvertaisuuden lisääntymisen kannalta onkin tärkeää tunnistaa, minne koettiin olevan tervetulleita ja mitkä asiat taasen rajoittivat osallisuutta.

Ikääntyneiden kokemukset

Ikääntyneiden kokemuksissa erityistä olivat elämänkaareen eri vaiheisiin liittyvät paikat ja muutos siitä, missä aiemmin vietettiin aikaa ja mitä nykyään harrastettiin. Osa oli asunut Hervannassa sen perustamisesta lähtien, 1970-luvun alkupuolelta asti. Muistoissa oli monia paikkoja tai palveluita, jotka olivat olleet tärkeitä, mutta joita ei enää ollut. Positiivinen suhtautuminen hervantalaisuuteen ja Hervannan maineen puolustaminen olivat keskusteluiden keskiössä. Ikääntyneiden aineistosta nousi myös esiin eläinten ja luonnon läheisyyden merkitys urbaanissa lähiökontekstissa. Hervantaa ympäröivät metsät ja järvet olivat paljon keskusteluissa esillä sekä muistojen että nykypäivän toiminnassa.

Kokemuksissa korostuivat ikääntyneille suunnattujen palveluiden ja päivätoiminnan tärkeys aktiivisen ja monipuolisen toiminnan, päivärytmin sekä sosiaalisen kanssakäymisen lähtökohtana. Olennaisena osana tätä olivat lukuisat yhdistykset ja järjestöt, joiden toiminnoissa ja vapaaehtoistyössä monet osallistujat olivat olleet mukana, osa jopa vuosikausia. Vapaaehtoistyöllä vaikutti olevan merkitystä oman toimijuuden mahdollistamisessa ja väylänä ihmisten välisessä kohtaamisessa. Liikkumisen palvelut toimivat tärkeänä arjen mahdollistajana monille. Hyvä palvelubussijärjestelmä olikin ehtona monien osallistujien kulkemiselle haluamiinsa paikkoihin. Esteettömän liikkumisen ja palveluiden edistäminen onkin ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi olennainen osa kaupunkisuunnittelua.

Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemus on merkityksellistä ja edistää yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.

Lähtökohtaisesti tiloja voidaan pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne soveltuvat kaikille kaupunkilaisille ja ottavat huomioon erilaiset ihmiset taustoineen. Ihmiset kuitenkin lopulta luovat tilasta suvaitsevaisen tai suvaitsemattoman.

Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden aineistot osoittivat, että suhtautuminen eri taustaisiin ihmisiin sekä molemminpuoliset hämmentävät kohtaamiset vaikuttivat kokemuksiin kaupunkitilasta ja ihmisryhmistä. Tarpeellista olisikin edesauttaa eritaustaisten kaupunkilaisten positiivisia kohtaamisia ja dialogia esimerkiksi tällaista kokemuskarttaa keskustelun välineenä käyttäen.

Kokemuskartta on kokeilu, jonka tarkoituksena on tuottaa visuaalista ja spatiaalista kokemustietoa erityisesti kaupunkisuunnittelun tueksi. Sen erityisyytenä on kaupunkilaisten kokemusten luokittelu sekä laadullinen yhteen vetäminen, eikä vain yksittäisten havaintojen esittäminen. Tällä tavoin kartta eroaa kaupunkisuunnittelussa käytetyistä verkkopalveluista, joihin asukkaat voivat laittaa itse kommenttejaan. Karttaa voidaan jatkossa hyödyntää myös opetuskäytössä ja laajentaa sen tietopankkia.

Koettu Tampere -kartta on nyt kaikkien saatavilla. Lataa ilmainen City Nomadi -sovellus tästä.

Henna Kuitunen

Tampereen yliopisto

Kirjoittaja toimi tutkimusharjoittelijana Sosiaalinen monimuotoisuus -osahankkeessa.