Ajankohtaista

Opastusta taloyhtiöiden yhteiskäyttöautojen käyttöönottoon – katso uusi video!

Animaatio ja opas yhteiskäyttöautoista

DAC-hanke on julkaissut oppaan taloyhtiöiden yhteiskäyttöautojen edistämiseksi.

Oppaasta on nyt saatavilla myös animaatio! Katso se tästä.

Opas on julkaistu myös pdf:muodossa. Saat ladattua sen suoraan tästä.

 

Kaupunki on ihmisen koti

Kaupunkilaiset tekevät kaupungeista kiinnostavan, elävän ja omanlaisensa. Kaupunkeja ei yksinkertaisesti ole ilman sen asukkaita. Siksi heitä tulee kuunnella kaupunkeja suunniteltaessa ja tarjota osallistumiseen useita erilaisia mahdollisuuksia.

Lue Helena Leinon artikkeli Aspa-säätiön Suuntaaja-verkkolehdestä, ja tutustu millaisin keinoin Ketterä kaupunki -hankkeessa on kokeiltu tulevaisuuden kaupungissa elämisen hahmottamista ja asukasosallistumisen kehittämistä.

Artikkeliin pääset tästä.

”Asukkaat luovat kiinnostavan kaupungin. Ilman kaupunkilaisia ei kaupungeissa ole elämää.” (Kuva Mikko Kyrönviita)

Poetics of true sustainability – thoughts after Alvar Aalto Symposium 2018, pt. 1

Alvar Aalto Symposium in Jyväskylä is organized every three years. It is an international forum for architects and other related professions to share the newest discussions of the field.

Four Dwellers in Agile Cities researchers had a special opportunity to present their work and participate to the debates this year. In the two following blogs, we briefly highlight Symposium discussions and intriguing themes.

People, Performance and Poetics

On the days when IPCC gives us alarming reports of global warming we cannot avoid talking about sustainability. Alvar Aalto Symposium brought to light how surprisingly different situations we have in Europe regarding sustainable building. For instance, architect Mikkel Frost from Cebra stated that in Denmark the national norms on sustainable building are set to such a high level that sustainability is for them a self-evident part of the design. It is not a question of experimental building, but of the business as usual.

Beddington zero energy development in London represents the trend of sustainable houses that look like machines. (Photo: Oliver Heath)

Assistant professor Sofie Pelsmakers painted a much more critical picture of the realization of sustainability in the British context. According to her, in many cases, sustainability is just rhetoric. Measuring e.g. energy consumptions show that projects do not achieve their aims. Problem is that we are afraid to admit that our experiments partly fail. Before new honesty in this question, we cannot really start solving the problem.

Pelsmakers also asked why don’t we pay more attention to aesthetic qualities in sustainable solutions? According to her, for truly sustainable architecture we need to include People, Performance and Poetics. With including people she referred to designing for the real needs of the communities. Aspect of performance is about the question above, about honestly looking into the fact whether our experiments work or not. But why poetics? Here she really hit the point. Just browsing through latest architectural magazines illustrates this.

Sustainable buildings often seem like machines of sustainability. Can machine ever be a home for human life?

There also seems to be some kind of a new brutalist aesthetic trend going on. Especially in latest social housing in Europe spaces are mostly raw unfinished concrete with grids of steel, like prisons. From the point of view of sustainability, if we build new houses, they should last long. Houses that are loved last long, they are taken care of. We need poetics. We need beautiful buildings that last time over trends of the magazines, buildings that have the warmth to become homes.

IBeB project in Berlin by Heide & von Beckerath is one to follow the aesthetic trend of brutalism. (Photo: Andrew Alberts)

Does it work?

Anders Tyrrestrup from AART Architects presented a promising practice of their office. They are not afraid of learning from their mistakes. His team is a forerunner in multidisciplinarity. Accompanied by anthropologists, they boldly return to their projects after some years from completion. They ask from the people who live their buildings, whether the design really works or not? They take the question of performance seriously. Of course, this brings to light also the parts where they have succeeded.

With methods of humanist research they make visible the qualities of architecture that engineering sciences cannot measure.

Thus they gain knowledge that can be used as arguments to build these spatial qualities. They can explain why we should choose natural materials to be touched or why we should realize a variety of shared spaces for the differing needs of the people. They are exactly these kinds of unmeasurable qualities that can bring the longed poetics back to modern architecture.

Elina Alatalo

Faculty of Management, University of Tampere

Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää -seminaari 16.11.

Strategisen tutkimuksen seminaari Helsingin Yliopiston kielikeskuksessa, Fabianinkatu 26, juhlasali 16.11. klo 09:00 – 13:00

Valtioneuvosto on päättänyt, että yksi vuoden 2019 aikana tarkasteltavista strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) teemoista on ”Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää”. Aihe on kansallisesti ja globaalisti hyvin ajankohtainen.

Suomessa monet strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeista ovat käsitelleet ruokakysymystä eri näkökulmista. Seminaarin tavoitteena on luoda katsaus STN:n tutkimushankkeiden ajankohtaisiin tuloksiin ja tunnistaa niiden pohjalta uusia aiheita ja ideoita uuteen STN-teemaan, ja jotka tarjoavat innovatiivisia polkuja kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää.

Ruokaseminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Pääpaino keskusteluissa on tutkimustuloksissa ja niiden tulkinnassa sekä uusissa tiedontarpeista. Seminaari antaa uutta tietoa asiantuntijoille hallinnossa ja yksityisellä sektorilla, ruokajärjestelmästä kiinnostuneita toimittajille ja herättää keskustelua tutkijoiden kesken.

Ohjelma

 

Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää

Puheenjohtaja Mikael Hildén, Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelma, hiilineutraali ja resurssiniukka Suomi

9.00-9.10 Avaus: Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö

Kohti terveellisempää ruokavaliota – mitä tiedämme ruokainterventioista?

9.10-9.25 Pihvin korvaaminen pavuilla – kuinka onnistui ScenoProt-interventiotutkimuksessa? Anne-Maria Pajari, ScenoProt

9.25-9.40 Miten tuupata hyvinvointia edistäviin elintapoihin ja ruokavalintoihin? Kaisa Poutanen StopDia

9.40-9.55 Miten voidaan edistää terveellisiä ruokatottumuksia työpaikoilla? Jaana Laitinen Promo@Work

9.55 – 10.35 Keskustelu:
Miten ruokainterventiot johtavat kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää? Miten lisätä ymmärrystä ruokainterventioiden toteutuksesta ja vaikutuksista?

10.35 Tauko

Uudet ruoankulutuksen ja tuotannon ilmiöt – miten ne rakentavat kestävää ruokajärjestelmää?

11.00-11.15 Tasa-arvon toteutuminen suomalaisten ruoan kulutuksessa: haasteita ja mahdollisuuksia terveelliselle ja kestävälle ruokajärjestelmälle. Antti Kähäri TiTa

11.15-11.30 Kaupunkiviljelmät – mihin omatoiminen ruoantuotanto sijoittuu kaupungin kiertotaloudessa? Ari Jokinen, DAC

11.30-11.45 Keinot kasvattaa ruoantuotantopotentiaalia kestävästi sekä eri ruokavalioiden kestävyydestä eri tuotantopanosten ja niiden globaalin riippuvuuden näkökulmasta Suomessa Matti Kummu & Elina Lehikoinen Winland

11.45-12.30 Keskustelu:
Mikä on kulutuksen ja tuotannon muutosten rooli poluissa kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää? Mitä eri polkuja voidaan tunnistaa ja kuinka niitä tulisi analysoida?

Keskustelun tueksi ’moderoitu’ viestiseinä
Aktiivinen osallistuminen mahdollista myös webin kautta, linkkiosoite ilmoittautumisen yhteydessä

Kysymykset osallistujille (vastaukset pyydetään ilmoittautumisen yhteydessä)

1. Monet kyselyvastaukset viittaavat siihen, että olemme valmiita tekemään kestävämpiä kulutusvalintoja – miksi se ei näytä toteutuva ainakaan isossa mittakaavassa? Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät syyt (merkitse ruksilla, kaikki jotka soveltuvat):

  • Ei ole tietoa siitä mikä on kestävää
  • On liikaa ja osin ristiriitaista tietoa kestävistä kulutusvalinnoista
  • Kestävät valinnat ovat vaikeita toteuttaa arjessa
  • Kestävät valinnat ovat kalliita

2. Tuleeko toteuttaa entistä aktiivisemmin konkreettisia toimia ja kokeita ruokatottumusten muuttamiseksi kestävämpään suuntaan?

3. Onko mahdollista luoda Suomeen kestävä ja monimuotoinen ruokajärjestelmä, joka toimii globaalin kilpailun ehdoilla?

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 9.11.

Klikkaa ilmoittautumiseen tästä.

Hiedanrannan avoimet ovet Tampereen päivänä 29.9.

Hiedanrannan avoimet ovet järjestetään tulevana lauantaina, Tampereen päivänä.

Myös Dwellers in Agile Cities-hanke on vahvasti mukana päivän ohjelmassa. Tampereen päivän aikana kartanon suunnittelukonttorissa on esillä tietoa uudesta yliopistosta sekä tutkimushankkeista, ja iltapäivän aikana kartanon aulassa on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden tietoiskuja tulevaisuuden arjesta. Jatkossa Tampere3 avaa väliaikaistilat Lielahden kartanolle. Toiminnan tavoitteena on luoda yhteistyökäytäntöjä kestävän kaupunkikehittämisen tarpeisiin tutkijoiden, alueella toimivien ammattilaisten, tamperelaisten ja erilaisten yhteisöjen kesken.

Tampereen päivän ohjelma kartanossa:

klo 13.00 Reijo Väliharju: Tervetuloa Hiedanrannan Kartanoon!
klo 13.20 Tuuli Turja: Robotit hoivatyössä
klo 13.40 Pasi Pyöriä: Työelämän murros ja tulevaisuuden työ
klo 14.00 Tiina Rättilä & co: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä
klo 14.20 Jarkko Salminen: Henkilöautoilu: puolesta ja vastaan
klo 14.40 Roni Utriainen: Liikkumisen tulevaisuuksia
klo 15.00 Antti Wallin & Mikko Kyrönviita: Tee-se-itse kaupunki
klo 15.20 Jyrki Tarpio: Ketterän asumisen keittokirja
klo 15.40 Markus Laine: Hiedanrannan superkorttelit

Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n toteuttema kaikille avoin ulkoskeittiparkki Hiedanrannassa.