Blogit

Kaupungistumisen ylimäärästä uusia toiminnan muotoja

Kaupungistuminen jatkuu – ja synnyttää samalla niukkuutta yhtäällä ja ylimäärää toisaalla. Tämä turbulenssi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja muutoksia kaupunkirakenteessa, mutta myös mahdollistaa uudenlaista toimintaa. Esimerkiksi työn uudet muodot, lisääntynyt liikkuvuus tai ihmisten itseorganisoitunut toiminta muuttavat kaupunkien fyysistä ja sosiaalista muotoa, tiloja ja toimintatapoja. Westermarck-seuran Sosiologipäivät järjestettiin Tampereella 23.-24.3. Päivien teemana oli ylimäärä, joka tarjosi ”vaihtoehtoisen […]

Ryhmärakennuttamisen käytännöt muovautuvat

Ryhmärakennuttaminen muuttaa asuntotuotannon totuttuja käytäntöjä ja toimijoiden rooleja: asukas ei olekaan valmiin asunnon ostaja, vaan jo suunnitteluvaiheen vastuullinen ja päätösvaltainen toimija. Tuore laki antaa pelisäännöt, muttei ainakaan vielä ole tuonut toivottua helpotusta hankkeiden rahoitukseen. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan asuntohankkeita, joissa ryhmä tulevia asukkaita ryhtyy rakennuttamaan itselleen taloa tai taloja. Toisin kuin mediassa näkee toisinaan väitettävän, kyse ei […]

Käveltävyys on kaupunkielämän kasvualusta. 10 askelta tulevaisuuden Hiedanrantaan?

Kuinka uuden kaupunginosan kortteleihin puhalletaan sitä kuhinaa, jota arkkitehtien havainnekuvissa usein esitetään? Käveleminen on tapa, jolla olemme välittömimmin läsnä kaupunkitilassa, kohtaamme toisiamme ja luomme yhteyksiä ympäristöömme. Flanööri, hengaava teini, shoppaaja, skeittaaja, puistossa leikkivä lapsi, koiranulkoiluttaja tai Tammelantorin mummo ovat kaikki kaupunkielämän tärkeitä resursseja. Ja usein myös kävelijöitä. Siksi käveltävyyteen panostaminen on ratkaisujen ytimessä. Kävelemällä olemme […]

Työhuoneverkosto Mushrooming mahdollistaa uutta työn kulttuuria – ja siinä sivussa myös kaupunki korjautuu

Yhä useampi meistä työllistää itsensä. Tällöin elantoa kootaan monista lähteistä, jopa usean eri ammatin alueelta. Matkustetaan kaupungista toiseen. Työ irtaantuu perinteisistä työn paikoista ja yhteisöistä. Tämä tapahtuu ensinnäkin, koska se on mahdollista ja koska haluamme yhä enemmän määritellä työmme sisältöjä ja rytmejä itse, paljolti tietoteknologian vauhdittamina. Toisaalta itsensä työllistämiseen ajaa pakko, kun isot yritykset ketteröittävät […]

Kokeilemalla kohti resurssitehokasta kaupunkia

Tampereen Hiedanrannassa suunnitellaan uuttaa kaupunginosaa vanhalle teollisuusalueelle. Tavoitteena on rakentaa tiivistä, älykästä ja kestävää kaupunkia. Kaupunki on avannut alueen väliaikaiseen käyttöön ja kokeiluille, joiden on tarkoitus tukea uudenlaisen asuinalueen kehittymistä. Yksi kokeiluista on vanhaan tehdasrakennukseen, Kuivaamoon, vesivessojen sijaan rakennetut kuivakäymälät. Kokeilun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sekä urbaanin ravinnekierron että kokeilevan kaupunkikehittämisen mahdollisuuksista. Yksi kaupunkien kestävyyshaasteista […]

Älykkäät kaupungit luodaan avoimesti yhdessä

Mihin ymmärrämme tulevaisuuden älykkään kaupungin perustuvan: teknologisiin ratkaisuihin vai osaaviin ja aktiivisiin kaupunkilaisiin? Tämä kysymys jäi päällimmäiseksi mieleen vieraillessani marraskuussa 2016 vuosittain järjestettävässä Smart City Expo World Congressissa Barcelonassa, jonka teemana oli tällä kertaa ”Cities for Citizens” eli kaupungit kaupunkilaisille. Teknologiset ratkaisut ja aktiiviset kaupunkilaiset älykkään kaupungin peruspilareina eivät tietenkään ole vastakkaisia tai toisiaan poissulkevia. […]

Ryhdikästä asuntopolitiikkaa Helsingissä?

Helsingissä käydään parasta aikaa mielenkiintoista keskustelua asuntojen tarpeesta ja pinta-alavaatimuksista (HS 14.1. ja 19.1.). Kaupungin asuinrakentamista säätelee kaavamääräys, jonka mukaan puolet uudisrakennusten asuntopinta-alasta tulisi tehdä vähintään 80-neliöisiksi perheasunnoiksi. Aiheesta on keskusteltu vilkkaasti myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.1. ja 24.1. Viesti on selvä: halutaan väljentää pienten asuntojen rakentamisen rajoituksia. Perusteena tälle on yksiöiden ja kaksioiden kova kysyntä sekä se […]

Asumisen muuttuvat tarpeet ja soluasumisen uusi elämä

Usein puhuttaessa tulevaisuuden kaupungeista mieleen tulevat futuristiset kuvat erikoisista rakennuksista. Viime vuoden Venetsian arkkitehtuuribiennaali esitteli tulevaisuuskuvaa ihmisten kaupungista, jossa kaupunki täyttää ihmisten pieniä tarpeita, ei spektaakkeleiden kaipuuta. Tulevaisuuden kaupungissa asukkaat ovat keskiössä. Kaupungit rakennetaan tarvelähtöisesti ihmisille ja niissä tuetaan ihmisten hyvinvointia. Biennaalissa korostui myös niin sanottu syklinen tulevaisuus, jonka mukaan menneisyydestä voidaan ottaa takaisin tulevaisuuteen […]

Liikenteen uudet palvelut sopivat kaupunkilaisen arkeen – vai sopivatko?

Henkilöautolla ajetaan Suomessa keskimäärin 30 minuuttia päivittäin, lopun ajan vuorokaudesta autot seisovat pysäköintipaikoilla. Autot vievät kaupungeissa valtavasti tilaa ja pysäköintipaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on kallista. Autojen kyydissä on keskimäärin 1,8 henkilöä/matka. Kaiken kaikkiaan 17 % suomalaisen kotitalouden menoista koostuu liikkumisesta. Toki kaupunkiseudut ovat kehittäneet myös joukkoliikennettään jo pitkään, suurimmat kaupunkiseudut menestyksekkäästikin. Nimensä mukaisesti kannattava ja […]

Yhteiskunnalliset yritykset ketterinä toimijoina

Vierailin loppuvuodesta 2016 Manchesterissa tutustumassa yhteiskunnallisiin yrityksiin. Erityisen tutuiksi tulivat hienoa työtä tekevät The BigLife Group ja Social adVentures. Ne tuottavat monenlaisia palveluita erilaisille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille. Manchester kärsii erilaisista sosiaalisista ongelmista, kuten työttömyydestä, ja siksi se saa maksamansa verot monikertaisesti takaisin julkisena tukena. Tästä syystä Manchesterista on tehty uusien ideoiden kokeilulaboratorio Iso-Britanniassa. Muun […]