Hiedanrannan saunassa päästään pian löylyihin

Hiedanrannan sauna -projekti on lähtenyt etenemään vauhdilla. Sauna rakentuu hollantilaisten arkkitehtiopiskelijoiden, sauna-aktiivien, Pirkanmaan Kaarikoirien sekä Tampereen kaupungin ja yliopiston toimijoiden yhdistäessä voimavaransa. 

Sauna terasseineen rakentuu puusta, mutta pukutilat ja varasto tulevat kahden vanhan merikontin sisään. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Hiedanrannan yhteisöllinen sauna -projektissa on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut paljon. Helmikuussa 2019, kun saunaryhmän ensimmäisistä tapaamisista oli kulunut melkein kaksi vuotta ja prosessi lupa-asioineen junnasi edelleen paikallaan, DACin sauna-aktiivit ilmoittivat luopuvansa projektista. Vuokrasopimusta ei ollut saatu kirjoitettua lukuisista yrityksistä huolimatta ja voimavarat saunaprojektin eteenpäin puskemiseen olivat vähissä. Ajatus yhteisöllisen saunan rakentamisesta jäi kuitenkin kytemään, eikä hiljaiselo saunaryhmässä kestänyt kuin muutaman kuukauden.  

Huhtikuussa tapahtui yllättävä käänne, kun saunaprojekti linkitettiin hollantilaisen Delftin yliopiston puurakentamisen kurssiin, ja kurssin vetäjä Alberto Altés Arlandikseen. Alberto kiinnostui Hiedanrannasta ja saunaideasta, ja kohta suunnitteilla olikin jo kahden viikon intensiivinen rakennusurakka, jonka aikana Delftin arkkitehtiopiskelijoiden kurssi rakentaa Hiedanrantaan saunaa pukutiloineen ja terasseineen.  

Yhteistyö Delftin puurakentamisen kurssin kanssa sai saunaprojektin pyörät pyörimään vauhdilla ja saunan toteutuminen kesäkuun alussa alkoi vaikuttaa todelliselta.

Alberto Arlandiksen ohjaama puurakentamisen kurssi on monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Kurssilla käytännöllinen rakennustyö yhdistyy lukemiseen, teoriaan ja liikeilmaisuun. Kahden viikon intensiivijakso Hiedanrannassa koostuu pääasiassa pitkistä päivistä rakennustyömaalla, mutta mukaan on mahdutettu myös muutamia tanssitunteja. Tanssituntien tarkoitus on auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tilaa liikkeen, liikkumisen ja tilassa olemisen kautta. Rakentaminen ei myöskään ole esimerkki perinteisestä saunaurakasta: opiskelijoille on annettu tietyt reunaehdot koskien rakentamista, mutta suunnitelmissa on varaa myös pienille muutoksille ja luovuudelle.   

Neljä kuuden arkkitehtiopiskelijan työryhmää rakentaa saunaa ilman täsmällisiä piirustuksia, suunnitellen tekemisen lomassa.

Ryhmä opiskelijoita suunnittelee saunan pukutilan sisustusta. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Tarttuminen auenneeseen yhteistyömahdollisuuteen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa ja saunaprojektin nopea uudelleenkäynnistäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Hiedanrannan sauna -projektin aktiivien aikaisempia ponnistuksia. Parin vuoden aikana tehdyt selvitykset, yhteistyön rakentuminen, materiaalihankinnat sekä saunan piirustukset ovat tulleet nyt käyttöön. Ilman saunaprojektissa kerättyjä tietoja ja ymmärrystä saunan rakentamisen virallisesta prosessista ja sen avainhenkilöistä, emme olisi nyt tilanteessa, jossa Hiedanrannan yhteisöllisen saunan odotetaan valmistuvan muutaman päivän kuluttua. 

Kevään 2017 ensimmäisten saunatapaamisten osallistujista enää vain kourallinen on aktiivisina mukana toteuttamassa Hiedanrantaan nyt rakenteilla olevaa saunaa. Ideat saunasta ja sen sijainnista ovat vaihtuneet useaan kertaan kuluneen kahden vuoden aikana, eikä lopputulos ole varmasti enää samanlainen, kuin se oli kuvitelmissamme ensimmäisissä tapaamisissa. Vaikka saunan rakennustöissä ovat tällä hetkellä pääasiassa Delftin opiskelijat, on mukana edelleen myös vanhoja sauna-aktiiveja ja nyt paikallisyhteisöt ovat aiempaa tiiviimmin mukana. 

Saunan paikka Hiedanrannassa löytyi ideoinnin sekä sauna-aktiivien ja kaupungin välisten lukuisten neuvottelujen jälkeen. Jo vallitseva yhteisymmärrys saunan sijainnista auttoi viemään saunaprojektia eteenpäin nopealla tempolla.

Ensimmäisiä rakennuspäiviä saunatyömaalla. (kuva: Hiedanrannan sauna -ryhmä)

Saunan tämän hetkinen sijainti Pajan ja Lielahden kartanon välillä on eräänlainen solmukohta yhdistäen alueen toimijoita. Jukola-talon läheisyys tuo saunan myös Tampereen yliopiston sekä Tampereen kaupungin toimijoihin. Aiemmin vailla kunnollista käyttöä ollut, lähinnä parkkipaikkana toiminut sora-aukio on saunan myötä muuntautunut hiedanrantalaisten aktiiviseksi kohtaamispaikaksi. Arkkitehtiopiskelijoiden paiskiessa hommia, on työmaalla pistäytynyt päivittäin lukuisia hiedanrantalaisia, tarjotakseen apuaan tai ideoitaan projektiin, tai vain seuratakseen rakennusurakan etenemistä. Myös Hiedanrannan läpi kulkevat pyöräilijät pysähtyvät usein juttelemaan työmaan reunalle. Saunaprojekti kiinnostaa, ja moni on seurannut sen etenemistä Hiedanrannan yhteisöllinen sauna -Facebook-ryhmässä.  

Saunan keskeinen sijainti on tuonut koko projektin lähemmäksi niin Pajan, Kartanon kuin Kuivaamonkin toimijoita. Osallistumisen tapoja on ollut monia: Kaarikoirat työskentelevät rakennustyömaalla ohjaten opiskelijoita, Pajan seppä on tehnyt reikiä kontteihin ja apua on saatu myös esimerkiksi materiaalihankintoihin, saunapuiden järjestämiseen ja terassin istutusten suunnitteluun. Idea terassista, joka voisi toimia tarvittaessa myös katettuna esiintymislavana, syntyi Sirkus Faktorin toiveista. Kartanon Kuntoutuspolun toimijat puolestaan innostuvat askartelemaan saunalle maskottia. Saunan toteutusta ovat tukeneet lisäksi Hiedanrannan kehitysohjelma, Carbofex, Visit Tampere, Puutoimi, Hilti sekä Harvia. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainiten. 

Toisena rakennusiltana saunatyömaalle alkoi kantautua musiikkia. Yksi Pajan käsityöläisistä oli nostanut kaiuttimet toisen kerroksen ikkunalaudalle luodakseen meille tunnelmaa. Tämän jälkeen työmaalla on soinut aina musiikki.  

Saunaprojektin vauhdittuminen kevään aikana on osunut monella tapaa juuri oikeaan hetkeen ja se on tuonut Hiedanrantaan kaivattua kipinää ja yhteistekemistä. Hiedanrantalaisten kanssa keskusteltaessa on toistunut saunaprojektin tärkeys uuden energian tuojana ja alueen toimijoiden aktivoijana. Useat hiedanrantalaisista ovat tulleet alueelle lähes kolme vuotta sitten ja heidän toimintansa Hiedanrannassa on alkanut vähitellen vakiintua. Alueella ei myöskään ole ollut hetkeen yhteisprojektia, joka toisi toimijat yhteen. Kesän alku ja aurinkoiset rakennuskelit ovat myös luoneet ihanteelliset puitteet saunan rakentamiselle. 

Delftin opiskelijoiden mukanaan tuoma innostus on tarttunut koko saunaprojektiin ja puhaltanut Hiedanrannan alueelle uutta virtaa. Saunan valmistuminen aikataulussaan on yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi niin Delftin opiskelijat, sauna-aktiivit kuin hiedanrantalaisetkin ovat olleet valmiita paiskimaan pitkiä päiviä ja tarjoamaan apuun tietonsataitonsa ja aikansaTyön ja vapaaehtoisuuden rajat muuttuvat häilyviksi saunaprojektin imaistessa sisäänsä. Valmistuessaan Hiedanrannan sauna tulee olemaan niin hiedanrantalaisten kuin muiden kaupunkilaistenkin yhteisessä käytössä. 

 

Veera Turku & Elina Alatalo

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Hiedanrannan sauna -ryhmä

DAC-hanke on ollut mukana tekemässä Hiedanrannan saunaa. Projektin edetessä on kerätty kuvia, videoita ja muistiinpanoja sekä pidetty kenttäpäiväkirjaa, joita tullaan hyödyntämään tutkimuksessa. 

Urbaani asuminen 2030 – kansalaislähtöisillä skenaarioilla kohti kestävämpää kaupunkiarkea

Dwellers in Agile Cities (DAC) -tutkimusprojektissa kaupunkilaiset ovat keskeisin kaupunkikehittämisen ajuri. Tähän ajatukseen perustuvat Urbaani Elämä – Asukaslähtöiset kaupunkiasumisen skenaariot 2030. Skenaariot auttavat pohtimaan kaupunkilaisen toimintakenttää sekä kaupungin muuttuvaa roolia vastattaessa asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja yhteiskunnan asettamiin haasteisiin tulevaisuuden kaupungeissa.

Skenaariot laati monitieteinen tutkijaryhmä, joka koostuu arkkitehtuurin, asuntosuunnittelun, kaavoituksen, ympäristöpolitiikan, kaupunkikehittämisen, sosiaalipolitiikan ja ennakoinnin tutkijoista. Skenaariot rakentuivat neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä rajasimme ne kaupunkielämän osa-alueet, joihin skenaarioissa keskitymme: asuminen, liikkuminen ja palvelut. Asuminen, liikkuminen ja palvelut ovat keskeisiä osia kaupunkilaisten arkea ja samalla olennaisia osia kestävän kaupunkiarjen, ilmastonmuutokseen vaikuttamisen sekä energia- ja resurssitehokkuuden, toteuttamisessa.

Toisessa vaiheessa tunnistimme kaupunkikehittämisen keskeisimmät trendit. Jaoimme trendit sosiaalisiin, teknologisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja poliittis- hallinnollisiin tekijöihin. Muodostimme trendeihin perustuen skenaarioiden logiikan, valiten kaksi jatkumoa. Jatkumot ovat kaupunkikehittäminen itseorganisoituvana vs. ylhäältä alaspäin tapahtuvana toimintana sekä yhteisöllisyyden vs. yksilöllisyyden kasvu ja korostuminen. Lopuksi rakensimme nelikentän lohkoihin skenaariotarinat. Skenaariokehikko on esitetty kuvassa 1. Tutustu skenaarioihin tarkemmin tästä.

Kuva 1. Urbaani Elämä – Asukaslähtöiset kaupunkiasumisen skenaariot 2030

Kestävässä kaupungissa hallinnon, kaupunkilaisten ja yritysten toiminta ja sen mahdollistaminen turvaavat niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnin edellytyksiä. Parhaiten kestävyys edistyy, kun toimijat pystyvät vaikuttamaan toimintatapoihinsa tai helposti mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Parhaimmillaan kaupunkilaiset luovat ja ottavat sukkelasti käyttöön aiempaa kestävämpiä toimintatapoja, esimerkiksi vaihtavat yksityisautoilun kestävämpiin liikkumispalveluihin sellaisten tullessa tarjolle ja ollessa sujuvasti käytettävissä, tai kaupungin tarjotessa puitteet omatoimisuuteen.

Uudenlaisia palveluja tuotetaan ja otetaan käyttöön vain, jos palvelujen järjestäjien ja yrittäjien, tai asukkaiden, on helppo kehittää toimintamallejaan ja ne ovat käyttäjille helppoja. Tämä edellyttää, että kaupungissa viranhaltijat tietoisesti luovat uutta toimintaa mahdollistavia käytäntöjä ja kannustimia.

Skenaariomme muodostavat kehikon, jossa näiden edellytysten erilaisia järjestämisvaihtoehtoja voi jäsentää ja samalla varmistaa, että kestävä arki olisi kaikkien erilaisten kaupungin asukkaiden saatavilla. Joku asukas kokee turvalliseksi ja miellyttäväksi kaupungin järjestämät palvelut, toinen haluaa ostaa palvelua globaalilta tai paikalliselta toimijalta, kolmas haluaa tehdä asian itse. Kestävässä asukaslähtöisessä kaupungissa kaikkien näiden vaihtoehtojen tulisi olla mahdollisia joko itseorganisoituvasti tai ylhäältä alas johdettuina kokonaisuuksina.

Toisaalta voidaan miettiä, että esimerkiksi pelastustoimi on sellainen toimi, jonka toimiminen tulee varmistaa kaupungin organisaation taholta eli Tori-tyyppisen kaupunkimaailman tavalla. Sitä voidaan haluttaessa tukea Siirtolapuutarha-tyyppisellä vapaapalokuntatoiminnalla, mutta vapaaehtoiseen kansalaislähtöiseen toimintaan ei tulipalotilanteessa yksinomaan haluta turvata. Eri skenaarioiden hahmottelema maailma toimii siis erilaisissa tilanteissa paremmin kuin toinen.

Asuminen on keskeinen osa kaupunkilaisten hyvinvointia. Laadukkaan ja kestävän asumisen suunnittelussa on tarpeen tarkastella eri mittakaavoja, unohtamatta korttelin tasoa. Asuntoreformikilpailun voittanut DAC-tutkijoiden ehdotus havainnollistaa tätä. Resurssitehokkuutta kortteleitakin suunniteltaessa viitoittaa politiikkasuosituksemme tyhjien tilojen käyttöön ottamisen helpottamisesta.

Kun rakennukset, asunnot ja muut tilat mukautuvat asukkaiden muuttuvin tarpeisiin, vältetään myös energiahukkaa tyhjillään olevista tiloista.

DAC-hankkeessa laaditun Ketterä-sovelluksen (blogi ja Ketterä-sovellus) avulla voidaan tunnista eri skenaariovaihtoehtojen mukaisia erilaisia toteutettavissa olevia kestävää arkea luovia asumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi ryhmärakennuttaminen ja muu omatoimitoteutus kuvastavat Siirtolapuutarha-maailmaa, raakatilat Urheilukenttää, palvelupisteet Lentokenttää ja klusteriasunnot Tori-maailmaa, ja niin edelleen. Ketterä-sovelluksessa on esitetty sekä keinoja erilaisiin asumisratkaisuihin että esimerkkejä toteutetuista kohteista Suomessa ja muualla maailmassa.

Liikkumisen osalta DAC-hankkeessa on nostettu keskeiseen asemaan yhteiskäyttöautoilun mahdollisuudet. Tulevaisuuden yksi vahvistuva megatrendi on jakamistalous. Yhteiskäyttöauto kuvastaa tätä trendiä samalla kestävää elämäntapaa korostaen. Yhteiskäyttöautoilun mahdollisuuksista on laadittu opas, joka kuvailee erilaisia vaihtoehtoja autojen yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Tori-skenaarion mukaisessa yhteiskäyttöautomallissa taloyhtiö voi toimia yhteiskäyttöauton organisoijana. Lentokenttä-skenaariossa toiminnan järjestävät globaalit toimijat, esim. autonvalmistajat, ja Urheilukenttä-maailmassa palvelun tarjoaja on paikallinen yrittäjä. Siirtolapuutarha-mallissa asukkaat organisoivat yhteiskäyttöautotoiminnan itse.

Palveluissa tulevaisuuden asukkaan näkökulmasta korostuu erityisesti vanhuspalveluiden järjestäminen ikääntyvän väestön myötä. Nämä palvelut voi eri skenaariomaailmojen jäsentäminä järjestää joko kaupunki, globaali tai paikallinen toimija tai sitten asukkaat voivat organisoida vanhusten hoidon itse. Keskeistä on, että kaikki nämä ratkaisut ottavat huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet ja prioriteetit kestävän arjen muodostamisessa mukaan lukien ilmastonmuutos, energia- ja resurssitehokkuus.

Draamatiimimme on tehnyt skenaarioista myös näytelmät, joiden äärellä voi eläytyä tulevaisuuden arkihetkiin kunkin skenaarion mukaisessa kaupungissa. Näytelmien ensi-ilta on 14.5.2019 seminaarissa Sustainable Urbanisation – bridging development and growth. Myös ainakin Kuntamarkkinoille 11.-12.9.2019 on tulossa esitys. Seuraa viestintäämme tällä sivulla, Twitterissä ja Facebookissa!

Nina Wessberg, VTT

 

Rakennuslehti: Kokeileva käyttö ratkaisisi tyhjien tilojen ongelman

Rakennuslehti uutisoi DAC-hankkeen tutkimuksesta ja politiikkasuosituksesta tyhjien tilojen käyttöönottamiseksi.

Rakennuslehti haastatteli DAC-hankkeen Helena Leinoa, Elina Alataloa ja Mikko Kyrönviitaa tyhjien tilojen käyttöönoton helpottamisesta.

Rakennuslehden 27.4. ilmestyneen jutun voit lukea tästä. Jutussa käsitellyn Tyhjät tilat kaupunkien voimavaraksi -politiikkasuosituksen pääset sen sijaan lukemaan tästä.

Ketterän asumisen keittokirja auttaa kehittämään asukaslähtöistä ja joustavaa kaupunkiasumista

Ihmisten asumisen tarpeet ovat radikaalisti moninaistumassa. Miten myös asunnot ja rakennuskanta kaupungeissa saataisiin joustamaan, jopa radikaalisti? Millä keinoilla pystytään tuottamaan eri tarpeisiin mukautuvia ja samalla asukkaiden osallistumisen mahdollistavia asumisratkaisuja?

Ketterä kaupunki (DAC) –hankkeessa kehitetty Ketterän asumisen keittokirja paneutuu näihin kysymyksiin. Keittokirja on internetissä vapaasti saatavilla oleva sovellus, joka esittelee tutkimukseen perustuvia ratkaisumalleja urbaanin asumisen kehittämiseen. Se toimii idea- ja tietopankkina asumisen suunnittelun ja kehittämisen toimijoille.

Kuten kaikissa hyvissä keittokirjoissa, pääosassa ovat laadukkaat raaka-aineet ja niistä yhdistelemällä muodostuvat reseptit. Ketterän asumisen reseptejä sovelluksessa edustaa valikoima eurooppalaisia kaupunkiasumisen kohteita, joissa yhdistyy tavalla tai toisella kaksi ketteryyden kannalta keskeistä tavoitetta. Ne ovat tilallisesti joustavia ja toisaalta ne myös tukevat asukkaiden osallisuutta.

Raaka-aineena keittokirja nostaa esiin erilaiset keinot, joilla näihin kahteen tavoitteeseen on pyritty. Keinovalikoima jakaantuu rakennusten ja asuntojen tilallisiin piirteisiin ja erilaisiin taustatekijöihin.

Tutustu Keittokirjaan osoitteessa https://housingcookbook.com ja katso, millaista tietoa se tarjoaa Sinulle!

Lataa keittokirjan esite tästä.

Lisätietoja: Jyrki Tarpio, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö, etunimi.sukunimi@tuni.fi

DAC-hankkeen tutkijat Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun voittoon

Kohtaamisten kaupunki -ehdotus voitti Asumisen kehitysideat -sarjan. Ehdotuksen ovat laatineet DAC-hankkeen tutkijat Helena Leino, Katja Maununaho, Markus Laine ja Mikko Kyrönviita sekä Jolma Architects arkkitehtitoimiston Kasmir Jolma. Työssä avustajana toimi Ashley D. Penn.

Tuomaristo piti ajatuksesta, että asuntoreformin ei tule kohdistua pelkästään itse asuntoon, vaan sen tulee kattaa koko lähiympäristö. Tämä ehdotus laajentaa reformikilpailun tarkastelukulmaa ensin kokonaiseen kaupunginosaan, sitten kortteliin ja lopuksi asuntoon. Kohtaamisten kaupunki muodostuu usean korttelin kokonaisuudesta, jossa tilat, infrastruktuurit ja arjen toiminnot on joustavasti organisoitu.

Kohtaamisten kaupunki -ehdotuksen voit katsoa täältä. Kilpailun arvostelupöytäkirja on luettavissa täällä.

Kilpailun järjesti Helsingin kaupunki yhteistyössä Aalto-yliopiston, ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa.

 

Sustainable Urbanisation – bridging development and growth 14.5. – welcome!

The conference ‘Sustainable Urbanisation – bridging development and growth’ brings together the ‘Urbanising Society’ research projects funded within the ‘Strategic Research Programme’ 2016‒2019 hosted by the Academy of Finland. These projects have examined diverse dimensions of recent urbanisation and subsequent impacts on Finland and other countries. The conference increases understanding on the topic and makes research knowledge usable in general decision-making processes and in urban and community planning.

Date: Tuesday, 14 May 2019 at 10:00-17:30
Venue: Aalto University, Main building Dipoli, Auditorium: Lumituuli (address Otakaari 24, Espoo, Finland)

At 15:25-16:00, the DAC project will provide an exciting presentation of four citizen-driven scenarios on urbanisation in Finnish ”Urbaani elämä 2030″ – asukaslähtöiset kaupungistumisen skenaariot”.

See the full programme here (pdf).

Registration

The conference is free of charge and open to everyone interested in the topic. However, prior registration is required. Participants are invited to register no later than Wednesday 8 May 2019 by using this link.

Registration for students

Please note! Students are welcome to participate in the conference using this student registration link. Registration no later than Wednesday 8 May 2019. Lunch is not included for the students.

More information here.

Welcome to the Conference!

 

 

Ketterän asumisen keittokirja -sovelluksen julkistustilaisuus Helsingissä 23.4.

Reseptit, raaka-aineet, raha: Ketterän asumisen keittokirja -sovelluksen julkistusilaisuus

Millä keinoilla pystytään tuottamaan urbaaneja, eri tarpeisiin mukautuvia ja asukkaiden osallistumisen mahdollistavia asumisratkaisuja? Mitkä osallistamisen keinot ovat realistisia ja mitkä utopistisia? Miten joustavuus pystytään rahoittamaan? Mikä suhde hallintamuodoilla on tilaratkaisuihin?

Dwellers in Agile Cities – Ketterä -kaupunki -tutkimushankkeessa kehitety Ketterän asumisen keittokirja on helppokäyttöinen nettisovellus. Se on vapaasti saatavilla oleva idea- ja tietopankki, joka palvelee urbaanin nykyasumisen suunnittelua ja kehittämistä.

Tule perehtymään sovellukseen ja testaamaan, kuinka se olisi hyödynnettävissä omassa toiminnassasi!

Aika: 23.4.2019 klo 13-16

Paikka: Musiikkitalo, Terassilämpiö, Mannerheimintie 13 A, Helsinki

Ohjelma:

13.00 Avaussanat ja johdatus sovelluksen käyttöön, Jyrki Tarpio, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö

13.30 Teematyöpajat

Reseptit: luovat keinoyhdistelmät urbaaniin vuokra- ja omistusasumiseen

Raaka-aineet: tila ja taustatekijät: kahdeksan kategoriaa paloiteltuna

Raha: joustavuuskonseptien, jaettujen tilojen ja hallintamuotojen suhde rahoitukseen ja talouteen

15.00 Työpajojen koonti ja keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu tilaisuuteen 15.4. mennessä. Ilmoittaudu tästä.

Ota tilaisuuteen mukaan oma tietokone tai tabletti, jotta pääset käyttämään sovellusta paikan päällä. 

Voit myös ladata ohjelman tästä.

Lisätietoja: jyrki.tarpio@tuni.fi

Esitelmäkutsu: Kansalaislähtöinen kaupunki -työryhmä Kaupunkitutkimuksen päivillä 25.-26.4.

Työryhmä: Kansalaislähtöinen kaupunki

Vuoden 2019 Kaupunkitutkimuksen päivien teema on Arjen kaupunki.

Ihmisten arki kaupungeissa rakentuu moninaisten tarpeiden, käytäntöjen ja elämäntilanteiden mukaan. Osallisuus oman elinympäristön kehittämiseen on noussut entistä kuumemmaksi kysymykseksi. Kutsumme tähän työryhmään esityksiä kertomaan kansalaislähtöisistä kaupunkikehittämistapauksista sekä kaupunkikehittämistä kriittisesti, teoreettisesti tai metodologisesti arvioivia esityksiä.

Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota eri konteksteissa ilmeneviin avoimuutta ja osallisuutta korostaviin piirteisiin ja tapoihin, joilla demokratia toteutuu näissä prosesseissa. Keskeisiä kysymyksiä tällöin ovat: millainen rooli kansalaisille erilaisissa prosesseissa muodostuu? Miten osallisuuden kokemus ymmärretään eri toimijoiden keskuudessa? Mitä uusia metodisia ratkaisuja on kokeiltu ja mitkä näistä näyttäisivät vakinaistuvan?

Työryhmään ovat tervetulleita kaikki kansalaislähtöisestä kaupunkikehittämisestä, osallisuudesta ja ruohonjuuritason kokeiluista kiinnostuneet toimijat. Kiinnostuksemme kohteina ovat erityisesti osallistuva budjetointi, yhteiskehittäminen ja uudenlaiset osallistavat kokeilut. Toivomme vilkasta keskustelua kansalaislähtöisten kaupunkikehittämisen vaikuttavuudesta, mahdollisuuksista ja ongelmista sekä kaupunkilaisten osallisuuden teoreettisista kysymyksistä.

Työryhmän järjestävät Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat Ketterä kaupunki – Dwellers in Agile Cities (DAC 2016–2019) -hanke, jossa on tutkittu kaupungistumista ja asukaslähtöistä, kokeilevaa kaupunkikehittämistä, sekä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU 2017–2021) -hanke, jossa kokeillaan ja kehitetään demokraattisia innovaatioita ja kansalaisten vaikuttamiskeinoja.

Työryhmän puheenjohtajat:

Helena Leino, Tampereen yliopisto
Antti Wallin, Tampereen yliopisto
Nina Wessberg, VTT
Pekka Tuominen, Helsingin yliopisto
Mikko Rask, Kuluttajatutkimuskeskus
Titiana Ertiö, Kuluttajatutkimuskeskus

Abstraktiehdotukset voi lähettää maanantaihin 11.3. 2019 mennessä osoitteeseen pekka.tuominen@helsinki.fi

Kaupunkitutkimuksen päivät

Politiikkasuositus: Tyhjät tilat kaupunkien voimavaraksi!

Tyhjät tilat ovat alikäytetty voimavara. Esimerkiksi toimistotilojen vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla on Euroopan korkeimpia. Uudet palvelut tai alustatalouden ratkaisut eivät riitä ennen kuin tilojen käyttöönoton keskeisimmät esteet on poistettu.

Politiikkasuosituksessa nostamme esiin kolme tekijää, joilla tilojen käyttöönottoa voidaan merkittävästi helpottaa:

  • Ylikorjaamista tulee välttää.
  • Kiinteistön arvo ei saa laskea tilojen käyttöönotossa.
  • Maankäyttö- ja rakennuslakiin kokeilevan käytön periaate.
Politiikkasuositus on kokonaisuudessaan luettavissa ja ladattavissa alla olevasta linkistä:

Tyhjät tilat kaupunkien voimavaraksi!

Lue kaikki hankkeen politiikkasuositukset klikkaamalla tästä.

 

Sosiaalinen monimuotoisuus esiin kartan avulla

Miltä kaupunki näyttäytyy sosiaalisen monimuotoisuuden valossa? Interaktiivinen kokemuskartta tuo esiin maahanmuuttajanuorten ja ikääntyneiden kaupunkilaisten kokemuksia.

Koettu Tampere -kartan avulla tuodaan esiin kaupunkilaisten kokemuksia tamperelaisista paikoista. Kartassa tulee näkyväksi paikat, joissa ihmiset viettävät aikaa, minkälaisia heidän arjen reittinsä ovat ja mitä toimintoja paikkoihin kytkeytyy. Kaupunkilaisten kokemukset ja ajatukset saavat kartassa äänen. Kartan tarkoituksena on nostaa kokemustiedon merkitystä esiin ja välittää viestiä inklusiivisten tilojen suunnittelun merkityksestä.

Kartan kokemukset koostettiin hervantalaisille ikääntyneille 2017 toteutettujen muistelupiirien aineistosta sekä maahanmuuttajataustaisille nuorille aikuisille suunnatuista ryhmä- ja yksilöhaastatteluista vuosina 2017-2018. Muistelupiireissä nousi esiin monia tarinoita sekä nykyisistä että menneisyyteen liittyvistä paikoista.

Maahanmuuttajataustaisten haastatteluissa lähtökohtana olivat kokemukset kaupunkitiloista ja suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen peilaamisesta. Kokemukset luokiteltiin kuuden eri toimintaluokan mukaan. Luokittelussa oltiin erityisesti kiinnostuneita siitä, mihin toimintaan kokemus linkittyi.

Maahanmuuttajanuorten kokemukset

Maahanmuuttajanuorten aineistosta nousivat esiin inklusiiviset ja ekslusiiviset kokemukset. Huomionarvoista kokemuksissa olivat sosiaaliset kohtaamiset, jotka sisälsivät sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä. Rasistisiksi koettuja tilanteita oli syntynyt erityisesti kaduilla ja busseissa. Haastatteluihin osallistuneiden sukupuolella oli merkitystä siinä, minkälaisissa paikoissa käytiin, mutta myös sosiaaliset kohtaamiset poikkesivat jonkun verran toisistaan. Nuoria naisia oli häiritsevissä kohtaamisissa useammin puolustanut joku ulkopuolinen kantaväestöön kuuluva henkilö. Nuoret miehet leimattiin taas kokemusten mukaan useammin uhkaksi ympäristössään. Kaupallisissa tiloissa useimmat maahanmuuttajanuoret olivat kokeneet seuraamista ja katseita.

Maahanmuuttajanuorten kokemuksissa oli havaittavissa rakenteellisia seikkoja, jotka vaikuttivat osallisuuteen kaupungissa. Osalla nuorista aikuisista ei ollut suomalaisen järjestelmän hyväksymiä henkilöpapereita ja tällöin iän todistaminen oli vaikeaa paikoissa, joihin pääsyssä vaaditaan yli 18 vuoden ikää. Turvapaikanhakijana ollessa oli myös vapaa-aikaa liikaakin käytettäväksi ja se vaikutti siihen, missä paikoissa aikaa vietettiin. Lisäksi kielitaidon puute tai vähäisyys asetti haasteita esimerkiksi yhdenvertaisten terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa.

Vuodenajat korostuivat useampien maahanmuuttajanuorten puheissa ja kesällä oli kokemusten mukaan helpompi luoda positiivisia kohtaamisia kantaväestön kanssa.

Toisaalta kaupungista löytyi tiloja, joissa ihonvärillä ja henkilöpapereiden olemassaololla ei ollut merkitystä. Näissä paikoissa suvaittiin monimuotoisuutta ja ne koettiin kodin tuntuisiksi.

Julkisten sekä kaupallisten tilojen suunnittelun ja yhdenvertaisuuden lisääntymisen kannalta onkin tärkeää tunnistaa, minne koettiin olevan tervetulleita ja mitkä asiat taasen rajoittivat osallisuutta.

Ikääntyneiden kokemukset

Ikääntyneiden kokemuksissa erityistä olivat elämänkaareen eri vaiheisiin liittyvät paikat ja muutos siitä, missä aiemmin vietettiin aikaa ja mitä nykyään harrastettiin. Osa oli asunut Hervannassa sen perustamisesta lähtien, 1970-luvun alkupuolelta asti. Muistoissa oli monia paikkoja tai palveluita, jotka olivat olleet tärkeitä, mutta joita ei enää ollut. Positiivinen suhtautuminen hervantalaisuuteen ja Hervannan maineen puolustaminen olivat keskusteluiden keskiössä. Ikääntyneiden aineistosta nousi myös esiin eläinten ja luonnon läheisyyden merkitys urbaanissa lähiökontekstissa. Hervantaa ympäröivät metsät ja järvet olivat paljon keskusteluissa esillä sekä muistojen että nykypäivän toiminnassa.

Kokemuksissa korostuivat ikääntyneille suunnattujen palveluiden ja päivätoiminnan tärkeys aktiivisen ja monipuolisen toiminnan, päivärytmin sekä sosiaalisen kanssakäymisen lähtökohtana. Olennaisena osana tätä olivat lukuisat yhdistykset ja järjestöt, joiden toiminnoissa ja vapaaehtoistyössä monet osallistujat olivat olleet mukana, osa jopa vuosikausia. Vapaaehtoistyöllä vaikutti olevan merkitystä oman toimijuuden mahdollistamisessa ja väylänä ihmisten välisessä kohtaamisessa. Liikkumisen palvelut toimivat tärkeänä arjen mahdollistajana monille. Hyvä palvelubussijärjestelmä olikin ehtona monien osallistujien kulkemiselle haluamiinsa paikkoihin. Esteettömän liikkumisen ja palveluiden edistäminen onkin ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi olennainen osa kaupunkisuunnittelua.

Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemus on merkityksellistä ja edistää yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.

Lähtökohtaisesti tiloja voidaan pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne soveltuvat kaikille kaupunkilaisille ja ottavat huomioon erilaiset ihmiset taustoineen. Ihmiset kuitenkin lopulta luovat tilasta suvaitsevaisen tai suvaitsemattoman.

Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden aineistot osoittivat, että suhtautuminen eri taustaisiin ihmisiin sekä molemminpuoliset hämmentävät kohtaamiset vaikuttivat kokemuksiin kaupunkitilasta ja ihmisryhmistä. Tarpeellista olisikin edesauttaa eritaustaisten kaupunkilaisten positiivisia kohtaamisia ja dialogia esimerkiksi tällaista kokemuskarttaa keskustelun välineenä käyttäen.

Kokemuskartta on kokeilu, jonka tarkoituksena on tuottaa visuaalista ja spatiaalista kokemustietoa erityisesti kaupunkisuunnittelun tueksi. Sen erityisyytenä on kaupunkilaisten kokemusten luokittelu sekä laadullinen yhteen vetäminen, eikä vain yksittäisten havaintojen esittäminen. Tällä tavoin kartta eroaa kaupunkisuunnittelussa käytetyistä verkkopalveluista, joihin asukkaat voivat laittaa itse kommenttejaan. Karttaa voidaan jatkossa hyödyntää myös opetuskäytössä ja laajentaa sen tietopankkia.

Koettu Tampere -kartta on nyt kaikkien saatavilla. Lataa ilmainen City Nomadi -sovellus tästä.

Henna Kuitunen

Tampereen yliopisto

Kirjoittaja toimi tutkimusharjoittelijana Sosiaalinen monimuotoisuus -osahankkeessa.