Ratkaisut

Julkaisut

Alatalo, Elina & Jokinen, Ari (2017). Connecting the spaces of co-work: Joy of expedition in a growing trajectory. Journal of Biourbanism, 5:1-2, 229-245. Lue tästä

Helamaa, Anna (2015). “Cohousing in Finland”, in Wohnbund e.V (ed.) Europe Co-operative Housing. Jovis, Berlin, 112-117. Tutustu julkaisuun tästä.

Häikiö, Liisa (2018). Parasta kaupunkipolitiikkaa on sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistäminen. Teoksessa Kaupunkien aikakausi – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:11, 27-29. Helsingin kaupunki, kaupungin kanslia. Lue tästä.

Häikiö, Liisa & Snellman, Karita (2017). Marginaalisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevien nuorten osallistuminen. Teoksessa Bäcklund, Pia & Häkli, Jouni & Schulman, Harry (toim.): Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. Tampere University Press: Tampere, 118-135. Lue tästä.

Häikiö Liisa, Lehtonen Pauliina & Salminen Jarkko (2016). Globaalin menetelmän paikalliset käytännöt – osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 54 (1). Lue tästä.

Häikiö Liisa & Salminen Jarkko (2016). Osallistuvan budjetoinnin oikeudenmukaisuus. Janus – sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 24 (4), 340-357. Tutustu julkaisuun tästä.  

Jokinen Ari, Leino Helena, Bäcklund Pia & Laine Markus (2018). Strategic planning harnessing urban policy mobilities: the gradual development of local sustainability fix. Journal of Environmental Policy & Planning.

Kuoppa, Jenni (2016). Käveltävyyden jäljillä – Mittareita ja arjessa elettyä kaupunkia. Liikunta & Tiede 5/2016, 27-31. Lue tästä.

Kuoppa, Jenni (2016). Miksi käveltävyyden mittarit eivät riitä? Näkökulmia kävelemiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kvartti 3/2016. Lue tästä.

Kuusisto, Anna-Kaisa & Korjonen-Kuusipuro, Kristiina (2018). Miten kokemuksellista tietoa käyttäen voidaan parantaa yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajanuorten asumista? Tiede & edistys 2/2018.

Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016). Myötätunnon politiikka ja tutkimusetiikka Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten arjen tutkimisessa. Sosiologia, 53: 4, 396-415. Tutustu julkaisuun tästä.

Kyrönviita, Mikko (2016). Jalkakäytäväsurffausta kaupunkiin. Yhdyskuntasuunnittelu 54 (1). Lue tästä.

Laine, Markus (2018). Kaupunkilaisten aika. Teoksessa Kaupunkien aikakausi – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:11, 45-47. Helsingin kaupunki, kaupungin kanslia. Lue tästä.

Leino Helena, Laine Markus, Ikonen Anna-Kaisa (2018). Voiko kaupunki uudistua ketterästi? – kiinnekohtina Helsinki, Tampere ja Seinäjoki. Tiede & edistys 2/2018.

Leino, Helena (2018). Kaupunki mahdollistajana. Teoksessa Kaupunkien aikakausi – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:11, 53-55. Helsingin kaupunki, kaupungin kanslia. Lue tästä.

Leino, Helena & Halme, Amanda (2017). Näkövammaisuuden todellistuminen kaupunkitilassa. Teoksessa Bäcklund, Pia & Häkli, Jouni & Schulman, Harry (toim.): Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. Tampere University Press: Tampere, 279-298. Lue tästä.

Leino Helena, Santaoja Minna & Laine Markus (2017). Researchers as knowledge brokers: translating knowledge or co-producing legitimacy? An urban infill case from Finland. International Planning Studies. Lue tästä.

Myllyoja Jouko, Åkerman Maria, Peltomaa Juha & Wessberg Nina (2018). Asiantuntijat notkeustestissä: Draamamenetelmillä kaupunkilaisten kokemukset osaksi ennakointia. Tiede & edistys 2/2018.

Peltola Taru, Åkerman Maria, Bamberg Jarkko, Lehtonen Pauliina & Ratamäki Outi (2017). Emergent publics and affects in environmental governance. Journal of Environmental Policy & Planning.

Salminen Jarkko, Häikiö Liisa, Lehtonen Pauliina (2016). Osallistuva budjetointi hallinnollisena ja poliittisena käytäntönä. Hallinnon tutkimus 35 (1), 60-75.

Santaoja Minna, Laine Markus & Leino Helena (2016). “Joku palikka siitä puuttuu” – luottamuksen rakentuminen täydennysrakentamisen suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 54 (1). Lue tästä.

Tarpio Jyrki, Leino Helena & Laine, Markus (2018). Makkarapötköä vai moninaista mosaiikkia? Kotimaiset urbaanit asunto- ja asumiskonseptit vuonna 2017. Yhdyskuntasuunnittelu 56 (2). Lue tästä.

Tarpio, Jyrki (2016). Monenlaista joustavuutta. Spatial principles and logics of dwelling flexibility. Arkkitehti – Finnish Architectural Review 4/2016, s. 12-21. Lue tästä.

Terama Emma, Peltomaa Juha, Rolim Catarina & Baptista Patrícia (2018). The Contribution of Car Sharing to the Sustainable Mobility Transition. Transfers 8 (3), 113-121.

Van Aerschot Lina, Häikiö Liisa, Snellman Karita & Kallinen Yrjö (2016). Nuoret, pienituloisuus ja asuinalueiden eriytyminen. Lähiössä asuvien nuorten käsityksiä taloudellisesta niukkuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 81:5, 540-550. Lue tästä.

Tilannekuvaraportti

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmien konsortiot kartoittavat hankkeensa kansainvälisen toimintaympäristön tiedontason.

Dwellers in Agile Cities -hankkeen Ketterä kaupunki: kansalaisen sujuva arki ja elämisen kokeileva moninaisuus -tilannekuvaraportti 2016 on julkaistu ja luettavissa tästä.

Tilannekuvaraportissa käsitellään kaupungistumista ja ongelmia, joihin Dwellers in Agile Cities -hankkeessa haetaan ratkaisuja. Raportissa tuodaan esiin myös keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi, joten siitä saa myös hyvän käsityksen hankkeen tavoitteista ja osahankkeiden toiminnasta.

Ideakilpailun jatkot – kaupunkilaisten visio tulevaisuuden Hiedanrannasta

Keväällä 2017 järjestimme yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Hiedanrannan ideakilpailun jatkot, eli neljä kaikille avointa työpajaa. Hiedanrannan yleissuunnittelun käynnistäneissä työpajoissa kaupunkilaiset kehittivät ideakilpailun töitä eteenpäin yhdessä kilpailun voittaneiden arkkitehtien, alueen kaavoittajien ja tutkijoiden kanssa. Työpajojen ideoita hyödynnetään 2018 valmistuvassa Hiedanrannan yleissuunnitelmassa, joka toimii asemakaavoituksen pohjana.

Kaupunkilaisten visiossa Hiedanrannassa on asumisen, työskentelyn, palvelujen ja tuotannon superkortteleita, elävänä kohtauspaikkana toimivaa katutilaa, matalan kynnyksen työtiloja sekä kasvualustaa kulttuurille, kiertotalouden käytännöille ja uudenlaiselle kaupunkiluonnolle.

Lue koko julkaisu tästä: Ideakilpailun jatkot – kaupunkilaisten visio tulevaisuuden Hiedanrannasta -julkaisu .