Artikkelit

Rakennetun ympäristön koettu laatu

Aamulla asunto on taas hiljainen. Koiran kostea kuono ja lämmin hengitys olivat ennen mukavia herätyksiä. Aina ei olisi jaksanut lähteä heti ulos sen kanssa. Mutta luontokappaleella on tarpeensa. Aamulla kiersimme sen kanssa yleensä lammen, illalla joskus pidemmän lenkin. Nyt se ei kuitenkaan enää onnistuisi.

Viime viikolla oli useampi päivä, jolloin jalat eivät kantaneet keittiötä pidemmälle. Tänään tuntuu, että voisi taas uskaltaa lähteä pihalle. Yritän kävellä sen verran kuin jaksan ja uskallan, että kunto pysyisi. Kauppareissulle on ehkä kuitenkin varmempi lähteä palvelubussilla, ostosten kanssa matkasta voisi tulla liian raskas. Kuski toi viimeksi ostoskassin tuohon ovelle saakka.

Näin alkaa kuvitteellisen vanhuksen tarina, jossa yhdistyy Ketterä Kaupunki -tutkimushankkeessa kerättyjä ikääntyneiden asukkaiden haastatteluja ja uusien asuinkonseptien kartoituksessa esiinnousseita ratkaisuja. Tarina konkretisoi, miten asumisen koettuun laatuun liittyy laajempia kysymyksiä kuin asunto toiminnallisena yksikkönä. Lue koko tarina ja kannanotto asumisen laatua koskevaan keskusteluun Katja Maununahon, Henna Luoma-Halkolan ja Liisa Häikiön blogista RALA ry:n sivulla!

Alvar Aalto Symposium presents new housing solutions for cities in change

The 14th International Alvar Aalto Symposium ”New housing solutions for cities in change” will focus is on current challenges and possibilities of future housing design and construction in urban areas.  You are warmly welcome to join! The Symposium will be arranged in 30−31 August, 2018 in Jyväskylä, Finland.


The programme will provide food for thinking especially on four specific viewpoints: Cultural variables, Sharing, Adaptability and Emerging typologies. The speakers of the Symposium represent a wide, multidisciplinary group of professionals and experts from the fields related to the symposium theme.

These include four researchers from the Dwellers in Agile Cities project Elina Alatalo, Katja Maununaho, Sini Saarimaa and Jyrki Tarpio. They will provide insights to self-organised shared spaces of work, integrated housing upon the diversity of everyday life and urban apartments’ potential from the perspective of personalization. Moreover, they will present the first draft of the Cook Book of Agile Housing, a tool encouraging implementation of promising solutions for spatially flexible, dweller inclusive housing solutions.

The speakers include also Finnish experts Selina Anttinen, Jaakko Blomberg and Antti Lehto, and international experts e.g. Stephen Bates (UK), Damiano Cerrone(Italy), Édouard François (France), Mikkel Frost (Denmark), Ola Nylander(Sweden), Kristien Ring (Germany), Verena von Beckerath (Germany), Anne Kaestle (Switzerland), Peter Pichler (Italy), Jeremy Till (UK) and Elli Mosayebi (Switzerland). Read more about the speakers here.

The chair of the event is Finnish architect, professor Markku Hedman who also is a former leader of one of the sub-projects of the Dwellers in Agile Cities project.

See the whole programme here.  You can also follow the Symposium in Facebook.

Lower-priced early bird tickets are available until June 30, 2018 here.

Alvar Aalto Symposium is an international forum for discussion on contemporary architecture. It is a triennial event, that brings professionals from around the world together to engage in current topics in architecture. The aim is to raise critical discussion about the artistic, social and technical challenges of contemporary architecture.

 

Asumisen sosiaaliset ulottuvuudet – tutkimusseminaari

Asuntoreformikilpailun julkistuksen jälkeen keskiviikkona 28.2.2018 Tampere School of Architecture järjestää tiiviin tutkimusseminaarin. Kaikki asumisen ajankohtaisista virtauksista kiinnostuneet tervetuloa!

Paikka: TTY Kampusareena, auditorio A223. (Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 7, Hervanta, Tampere).

Ajankohta: 28.2.2018 klo 14:15–16:30.

Ohjelma

14:15 History and Current Practices of Social Housing in Vienna. Oliver Scheifinger ja Otto Höller, Tafkaoo Architects, Wien ja Berliini

Arkkitehtitoimisto Tafkaoon perustajat Oliver Scheifinger ja Otto Höller ovat kokeneita Itävallassa ja Saksassa toimivia asuntosuunnittelijoita. Luennollaan he avaavat wieniläisen asuntotuotannon sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia. Yksi tärkeä osa sitä on suurimpien projektien ohjaamisessa sovellettava ’neljän pilarin malli’. Luennolla nähdään myös monipuolinen kattaus mielenkiintoisia uusia projekteja.

15:15 Yhteisölliset tilat ja korttelitason sosiaalisuus. Projekteja Keski-Euroopasta. Katja Maununaho, TTY Arkkitehtuuri

Katja Maununaho toimii tutkijana DAC / Ketterä kaupunki -tutkimushankkeessa. Esityksessään hän pureutuu kohtaamisia ja asumisen sosiaalisuutta positiivisella tavalla tukeviin tiloihin asuinkortteleissa.

15:45 Asuintilan joustavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys.
Periaatteita ja esimerkkejä. Jyrki Tarpio, TTY Arkkitehtuuri

Jyrki Tarpio toimii tutkijatohtorina ja työskentelee DAC / Ketterä kaupunki -tutkimushankkeessa. Hän esittää joustavan asuintilan suunnittelua koskevan väitöstutkimuksensa päähavaintoja ja nostaa esiin erilaisia joustavan asunnon tilallisia mahdollisuuksia.

16:15 Kommenttipuheenvuoro: Fiksu omistajuus asuntotuotannon muutostekijänä. Kimmo Rönkä, Rönkä Consulting Oy

Kimmo Rönkä on asumisen innovaattori, uudelleenajattelija ja muutoksentekijä. Rönkä oli aikaisemmin Setlementtiasuntojen toimitusjohtajana, jolloin kehitettiin palkittu Sukupolvienkortteli-konsepti.

16:30 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

Ohjelma pdf-muodossa tässä.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa!

Lisätietoja: Jyrki Tarpio, TTY Arkkitehtuuri

 

Miten tulevaisuutta suuntaavat trendit näkyvät uuden asuinalueen rakentamisessa?

Olemme tunnistaneet Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa hankkeessa ”Ketterä kaupunki – Dwellers in Agile Cities” tulevaisuuden asumista kaupungeissa suuntaavia trendejä. Niitä ovat erityisesti 1) uudet tavat hallita kaupunkeja ja kaupunkisuunnittelua, 2) digitalisaatio, 3) ikääntyminen, 4) sosiaalinen kestävyys, 5) kaupunkien tiivistyminen, 6) ympäristökriteerien tiukentuminen, 7) uudet taloudet, 8) uudet toimijat, 9) uudet työn muodot, 10) yhteisöllisyys, 11) asumisen kalleus, 12) liikkumisen muuttuvat tarpeet ja 13) resurssien niukentuminen.

Menin elokuun alussa Valkeakosken kaupungin alueelle avattuun Talonäyttelyyn katsomaan, kuinka nämä trendit näkyvät siellä uuden asuinalueen rakentamisessa. Valkeakosken Länsi-Lintulaan, noin viiden kilometrin päähän Valkeakosken keskustasta, on rakennettu uusi asuinalue, jossa näyttelyssä oli nähtävillä 15 pientaloa ja yksi pienrivitalo (4 asuntoa). Asunnot ovat asuinpinta-alaltaan 63–117 m2 ja kustannusarviot vaihtelevat välillä 133 000 – 250 000 €.

Suurin osa taloista on yksikerroksisia. Kuudessa talossa lämmitysmuotona on suora sähkö, vain yhdessä (rivitalo) maalämpöpumppu ja lopuissa poistoilmalämpöpumppu. Lämmitystä tuetaan kaikissa kohteissa tulisijalla ja viidessä kohteessa aurinkopaneeleilla. Talonäyttelyn teemat, edullisuus, uusiutuva energia, muunneltavuus ja yhdessä ilman määräyksiä, näkyivät kyllä oikein hyvin toteutetuissa ratkaisuissa, mutta kuinkas sitten onkaan alussa luettelemieni trendien tilanne?

Valkeakosken talonäyttelyalueen rakentamisen ohjaaminen neuvottelumenettelyin ja ilman rakennustapaohjeistusta on uutta tapaa hallita kaupunkisuunnittelua. Siinä annetaan ihmisille mahdollisuus valita ja muokata asuinympäristöään.

Näyttelyalueen ainoat kaupungin rakentamiselle antamat rajoitteet ovat, että talojen yhteyteen tulee toteuttaa sähköauton latauspaikka ja tontin rajoittava aita. Uudet tavat hallita kaupunkeja ja kaupunkisuunnittelua realisoituvat alueella siis mukavasti hallinnon näkökulmasta.

Digitalisaatio näkyy taloissa esimerkiksi energian hybridijärjestelmien ohjaamisen laitteistoissa. Yhden ohjausjärjestelmän kautta voidaan ohjata vesikiertoisen takan, suoran sähkön ja aurinkosähkön yhdistelmää lämmityksessä, tai kännykän kautta voidaan ohjata asunnon valaistusta.

Ikääntymisen megatrendin toteutuminen on erityisen selvästi nähtävillä talonäyttelyn kohteissa; iso osa taloista oli ikääntyneiden pariskuntien koteja, yksikerroksisia ja helppohoitoisen oloisia. Pienehkö rakennusbudjetti houkuttelee näyttelyalueen taloissa myös nuoria ja yksinhuoltajia, jolloin sosiaalinen kestävyys rakentamisessa konkretisoituu. Resurssien niukentuminen voidaan nähdä taloissa siinä, että kalliit materiaaliratkaisut, uima-altaat ja muut ylellisyydet on unohdettu – toisin oli tilanne muutama vuosi sitten esimerkiksi Tampereen Vuoreksen asuntomessuilla. Valkeakosken näyttelyn talot suuntaavat kehitystä asumisen kallistumista vastaan.

Kaupunkien tiivistymisen trendi näkyy mielestäni Valkeakosken talonäyttelyssä siinä, että talot on rakennettu kaupunkimaisesti lähelle toisiaan, vaikka tilaa olisi ollut väljempäänkin rakentamiseen. Toisaalta asuinalueen sijainti viitisen kilometriä Valkeakosken keskustasta sotii hiukan kaupunkien tiivistämistrendiä vastaan.

Ympäristöarvot näkyvät talonäyttelyssä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Aurinkopaneelit ja lämpöpumput sekä suora sähkökin, riippuen tuotantomuodosta, ovat uusiutuvaa energiaa. Talojen sanotaan olevan energiatehokkaasti toteutettuja, vaikka varsinaiset passiivitalot ovatkin vähemmistönä. Yhteen taloista oli rakennettu kompostoiva ”kesävessa”.

Kiertotalous ja jakamistalous ovat esimerkkejä uusista talouksista, jotka tullevat ohjaamaan kulutusta ja ihmisten elämää kaupungeissa tulevaisuudessa. Nämä eivät olleet mitenkään näkyvästi edustettuina tällä uudella asuinalueella. Samoin yhteisöllisyyden trendi on heikosti nähtävissä varsinaisissa rakennuksissa, vaikka näyttelyalueen esittelyn mukaan se on tärkeä alueella nähtävissä oleva trendi. Haastattelin yhtä asukasta, jonka mukaan yhteisöllisyys on näkynyt jossain määrin yhteisenä tekemisenä talojen rakennusvaiheessa, mutta jatkossa yhteisöllisyyden rakentuminen on arvoitus. Esimerkiksi mitään asukkaiden yhteisiä tiloja alueella ei ole.

Liiketoiminta, uudet työn teon muodot tai uudet toimijat eivät minusta näy alueella mitenkään. Samoin liikkumisen uudet tuulet ovat kutistuneet sähköauton latauspaikoiksi. En tunnista mitään uutta mullistavaa liikkumisen tapaa alueella tai alueen ulkopuolelle.

Kaikkinensa uusi asuinalue vaikuttaa varsin perinteiseltä pientaloasumisen tavalta: rauhallinen alue suhteellisen lähellä kaupungin keskustaa. Trendikästä lienee juuri talojen pieni koko ja edullinen hinta, joka sopii tietysti monenlaisille pikku perheille ja sinkuille myös tulevaisuudessa. Kaupungin neuvotteleva ohjausote rakentamisessa ei kuitenkaan ole antanut aihetta rakentajille ja rakennuttajille tehdä mitään maailmaa radikaalisti muuttavaa!

Kuvassa esimerkki Valkeakosken talonäyttelyalueen pikkuisista taloista.

Nina Wessberg, VTT

Ketterämpää asumista ja rakentamista! 1.9. seminaarissa tuoretta tutkimustietoa, kehityssuuntia ja lupaavia ratkaisuja

Millaisiin suuntiin asumisen tarpeet ovat kehittymässä? Kuinka tämän päivän moninaisiin tarpeisiin on suunnittelussa ja rakentamisessa reagoitu Suomessa ja muualla? Mitä löytyy, mitä puuttuu?

Dwellers in Agile Cities – Ketterä kaupunki -tutkimushankkeen arkkitehtitutkijat esittelevät hankkeen välituloksia napakassa iltapäiväseminaarissa. Tule kuulemaan uutta tutkimustietoa ja keskustelemaan asuntosuunnittelun ja asumisen ajankohtaisista aiheista!

Aika:        pe 1.9.2017 klo 13.00 – 15.30

Paikka:    Rakennustietosäätiö, Malminkatu 16, Helsinki, Rakennustietosali, 8. krs

Ilmoittauduthan 25.8. mennessä täällä. Tervetuloa!

OHJELMA

13.00 AVAUS

Kuusi ajankohtaista asumisen osa-aluetta
Markku Hedman, asuntosuunnittelun professori, TTY Arkkitehtuuri

Näkymiä suomalaiseen asuntorakentamiseen multi-level perspective -teoriaa soveltamalla
Jyrki Tarpio, tutkijatohtori, TTY Arkkitehtuuri

13.20 TIETOISKUT JA KESKUSTELUA

Yhteisöasumisen kehitys Suomessa 1980–2017
Anna Helamaa, arkkitehti SAFA, jatko-opiskelija, TTY Arkkitehtuuri

Integroitu asuminen – monisukupolviset korttelityypit eurooppalaisessa nykyrakentamisessa
Katja Maununaho, arkkitehti SAFA; jatko-opiskelija, TTY Arkkitehtuuri

14.00 – 14.15 Kahvitauko

Suomalaiset asunto- ja asumiskonseptit 2017 ketteryyden näkökulmasta
Jyrki Tarpio, tutkijatohtori, TTY Arkkitehtuuri

Teollisen puurakentamisen kerrostalojärjestelmä – monimuotoisen puurakentamisen mahdollisuuksia
Markku Hedman, asuntosuunnittelun professori, TTY Arkkitehtuuri

Kestävä asukaslähtöisyys -työkalu
Sini Saarimaa, arkkitehti SAFA, tohtorikoulutettava, TTY Arkkitehtuuri

15.15 SEURAAVAT ASKELEET

Mitä Innovatiivinen design -tutkimustyössä on luvassa jatkossa?
Markku Hedman, asuntosuunnittelun professori, TTY Arkkitehtuuri

15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden järjestää Dwellers in Agile Cities – Ketterä kaupunki -tutkimushankkeen osahanke Innovatiivinen design, josta vastaa TTY:n Arkkitehtuurin laboratorion Asutut-tutkimusyksikkö.

Tilaisuuden hashtag: #ketteräkaupunki

Kutsu pdf-tiedostona tässä.

Lisätietoja: vuorovaikutusvastaava Maija Faehnle, 0295 25 1109, etunimi.sukunimi@gmail.com

Pariisin OuiShare Fest 2017 aktivoi kaupunkeja uudistamaan yhteiskunnan yhteistoimintataloudella

Härmälänranta – havaintoja kehittyvästä asuinalueesta

Tampereen Härmälänranta on jatkuvassa muutoksessa. Pyhäjärven rannalla sijaitseva moderni asuinalue vetää puoleensa niin nuoria, lapsiperheitä kuin ikääntyvääkin väestöä. Sen sijoittuminen vanhemman asuinalueen Härmälän kupeeseen luo osittain vastakkainasettelua, mutta myös uudenlaista yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia alueelle. Härmälänranta onkin yksi esimerkki kasvavasta ja tiivistyvästä kehityksestä Tampereella. Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijat järjestivät Härmälänrannasta tutkimusseminaarin Kaupunkien maankäytön pelikenttä -opintojakson yhteydessä.

Opiskelijat pitivät Härmälänrannan asukkaille valokuvatyöpajoja, joissa keskusteltiin asumismieltymyksistä ja siitä, mikä koetaan asumisen kannalta merkitykselliseksi. Yksi ryhmä opiskelijoista haastatteli myös aluetta suunnitelleita arkkitehtejä. Tässä blogijulkaisussa käydään läpi tärkeimpiä kurssilla tehtyjä havaintoja.

Luonnonläheisyys, ekologisuus, vehreys ja energiatehokkuus ovat yhä useammin asukkaiden toiveena.

Näin on myös Härmälänrannan asukkaiden kohdalla. Luonnonläheisyyteen liittyen tärkeäksi tekijäksi asumisviihtyvyyden kannalta nousi maisema. Suuret ikkunat, avaruus ja valoisuus omasivat suuren merkityksen lähes kaikkien vastaajien arvoissa. Kumpuaako halu luonnonläheisyydestä ihmisen primitiivisistä tarpeista vai onko kyseessä vain uusi ja ohimenevä trendi?

Toinen iso teema, joka nousi esiin tutkimusseminaarin esityksistä, oli yhteisöllisyys.

Yhteisöllisyys koettiin tärkeäksi sekä asunnon sisä- että ulkopuolella.

Esimerkiksi avokeittiö loi yhteisöllisyyttä asunnon sisällä ja pihagrilli taas ulkopuolella. Monet asukkaat nostivat esille halunsa osallistua asuinyhteisön toimintaan. Yksi kysymys onkin, kuinka taloja ja alueita suunnittelevat arkkitehdit voisivat tarjota fyysisiä puitteita kohtaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Kuinka ihmiset saadaan käyttämään mahdollisia yhteisötiloja? Asukkaat kokivat, että Härmälänrannasta puuttuu luonnollinen kohtaamispaikka. Voiko luonnollista kohtaamispaikkaa edes ylhäältä käsin luoda?

Seminaarissa nousi esiin myös asuinalueen historia. Useat asukkaista eivät tienneet Härmälänrannan historiasta, mutta pitivät sitä tärkeänä. Historian näkymistä kadunnimissä ja muutenkin alueen ympäristössä arvostettiin.

Tiiviin rakentamisen alueilla usein asukkaita ärsyttäväksi tekijäksi nousee jatkuva rakentamisen melu ja työmaakoneet. Härmälänrannassa asia oli kuitenkin toisinpäin.

Rakentamista ei koettu taakkana, vaikka joskus alueen koettiinkin olevan rauhaton. Useimmiten kuitenkin rakentaminen nähtiin hyvänä asiana erityisesti tulevaisuutta ajatellen.

Rakennusfirmat, työntekijät ja työmaat myös täyttävät aluetta eikä alue vaikuta niin autiolta. Ylipäätään rakentamisen pitkäaikaiset hyödyt katsottiin suuremmaksi kuin lyhyen ajan haitat.

Härmälänrannan sijoittuminen hieman ulkopuolelle keskustasta nosti esiin myös joukkoliikenteen ja (lähi)palvelujen toimivuuden. Härmälänrannan asukkaat kokivat joukkoliikenteen keskustaan hyväksi, mutta muualle Tampereelle tai lähikuntiin matkustaminen on hankalaa. Lähipalveluja ei Härmälänrantaan ole vielä saatu, mutta läheinen Partolan liikekeskus koettiin riittäväksi. Härmälänrannan ranta-alue olisi oivallinen paikka pienelle kaupalle tai kioskille, josta saisi napattua jäätelöt ja virvokkeet. Alueella on silti paljon liikuntatilaa pienyrityksille.

Härmälänranta on hyvin brändätty ja markkinoitu – missä ovat yrittäjät?

Härmälänranta on paperilla lähes täydellinen asuinalue – lähellä keskustaa ja Partolan palveluja, joukkoliikenteellä ja pyöräillen hyvin saavutettavissa oleva historiallinen alue Pyhäjärven rannassa. Useita kysymyksiä kuitenkin jää auki, ja niiden ratkaisu jäänee vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa Härmälänrannan asukkaat tuntuvat olevan hyvin tyytyväisiä asuntoihinsa sekä asuinalueeseensa.

Miki Mäkelä, Oona Haimi & Aleksi Niemi

Kirjoittajat ovat ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijoita Tampereen yliopistossa. Blogiteksti on osa DAC-hankkeen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Kaupunkien maankäytön pelikenttä -opintojaksoa.