Vuorovaikutus

Vuorovaikutussuunnitelma

Alla on tiivistelmä hankkeen vuorovaikutussuunnitelmasta. Vuorovaikutussuunnitelman pohjana oli hankkeen alussa laadittu ensimmäinen englanninkielinen versio.

Hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen päätavoitteet 

  • mahdollistaa uusien kestävien asumis- ja täydennysrakentamisratkaisujen ja niihin tarvittavien vuorovaikutusmallien kehittäminen ja soveltaminen laajasti erilaisissa kaupunkiympäristöissä
  • herättää oivalluksia, ymmärrystä, tahtoa ja intoa, joiden myötä ketterän kaupunkikehityksen hidasteita voitetaan ja polkuja avautuu kestävään suuntaan vieville kehityskierteille
  • edistää tutkimustoiminnan kehittämistä entistä konkreettisemmin yhteiskuntaa palvelevaksi.

Vuorovaikutuksen tavoitteissa onnistumista seurataan rahoittajan käytäntöjen mukaisilla tuotosindikaattoreilla ja vaikuttavuustarinoilla sekä apumittareilla, joita kehitetään hankkeen aikana.

Hankkeen pääkohderyhmät ja vuorovaikutus niiden kanssa

  • Yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit eli sidosryhmät. Sidosryhmät muodostavat Ketterä kaupunki -ajatushautomon, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisissa keskustellaan hankkeessa tehdystä työstä ja havainnoista, kehitetään ratkaisuja ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Sidosryhmät osallistuvat hankkeeseen ajatushautomon lisäksi itselleen sopivilla tavoilla erityisesti tapaustutkimusten kautta.
  • Sidosryhmien ulkopuoliset kaupunkikehittämisen toimijat tapausalueilla ja muualla, missä hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää eli kaupungeissa ja kaupungistuvilla alueilla muualla Suomessa. Keskeisiä ovat mm. erilaiset kaupunkilaiset, rakennusliikkeet, kaupunkilaisten toimintaa organisoivat paikallisliikkeet ja -yhdistykset, taloyhtiöt sekä kaupunkien hallinnon toimijat. Vuorovaikutuksen keinoina mm. jalkautuminen toimijoiden luo, haastattelut, työpajat, seminaarit, Twitter- ja Facebook-keskustelut, blogit, uutiskirje.
  • Poliittiset päätöksentekijät paikallisella ja kansallisella tasolla. Keinoina mm. seminaarit ja muut tapahtumat, suorat yhteydenotot, tapaamiset ja postilistat.
  • Laaja yleisö Suomessa. Keinoina mm. tapahtumayhteistyö ja mediatilaisuudet muiden hankkeiden kanssa ja hankkeen kotiorganisaatioiden (Tay, TTY, VTT, SYKE) viestintäosastojen avulla.
  • Muut hankkeet, erityisesti muut kaupungistumista käsittelevät STN-hankkeet. Keinoina mm. sähköpostiyhteydenpito, tapaamiset, yhteinen kalenteri, yhteiset tapahtumat.
  • Tutkimusyleisöt ja opiskelijat. Keinoina mm. seminaarit, opiskelijaprojektit kursseilla, opinnäyteyhteistyö, julkaisujen jakelu ReserachGatessa.
  • Ulkomaiset myös ei-akateemiset kohderyhmät kuten kansalaissaktiivit, rakennusliikkeet, kaupunkilaisten toimintaa organisoivat liikkeet ja -yhdistykset sekä kaupunkien hallinnon toimijat. Keinoina mm. kansainväliset seminaarit ja muut kokoontumiset, kansainvälinen esimerkkikysely, englanninkielinen viestintä Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä ja European Urban Knowledge Network -verkoston kanssa.

Verkkoviestinnän pääkanavat

  • Hankkeen kotisivu blogeineen
  • Avoimesti tilattava ja sidosryhmille räätälöity Ketterä kaupunki -uutiskirje
  • Hankkeen Twitter-tili ja Facebook-sivu, Facebook-ryhmät tapauskohtaisesti
  • LinkedIn ryhmineen tapauskohtaisesti
  • ResearchGate tutkimusyleisöille
  • Videot esim. Youtubessa

Mediayhteistyö

  • Keinoina tiedotteet, suorat täsmäyhteydenotot sähköpostitse, puhelimitse ja somessa, räätälöidyt tilaisuudet medialle seminaarien yhteydessä ja ekskursioilla
  • Hyödynämme DAC-tiimin olemassa olevia toimittajakontakteja ja luomme uusia
  • Teemme median tavoittamisessa yhteistyötä muiden STN-hankkeiden ja kotiorganisaatioidemme viestintäyksiköiden kanssa.